Bibliography
Aabrams, Vahur, ‘Käsu Hans (1665?–1734?). Eluloolisi pidepunkte’, EEVA. Eesti vanema kirjanduse digitaalne tekstikogu https://utlib.ut.ee/eeva/index.php?lang=et&do=autor&aid=48, accessed 20 May 2019.
Aarseth, Bjørn, ‘Grenseoppgjørene og konsekvensene av disse for den nordsamiske bosetting i Norge’, in Bjørn Aarseth (ed.), Grenser in Sameland (Oslo: Norske Folkemuseum, 1989), pp. 43–81.
af Forselles, Cecilia and Tuija Laine (eds.), The Emergence of Finnish Book and Reading Culture in the 1700s (Helsinki: Finnish Literature Society, 2011).
Agha, Asif, ‘Registers of language’, in Alessandro Duranti (ed.), A Companion to Linguistic Anthropology (Malden: Blackwell, 2004), pp. 23–45.
Agha, Asif, and Frog (eds.), Registers of Communication. Studia Fennica, Linguistica, 15 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015), https://doi.org/10.21435/sflin.18.
Agricola, Michael, Abc-kiria (Stockholm: Amund Laurentsson, 1543). USTC 300213.
Agricola, Michael, Rucouskiria (Stockholm: Amund Laurentsson, 1544). USTC 300208.
Agricola, Michael, Se wsi Testamenti (Stockholm: Amund Laurentsson, 1548). USTC 300229.
Agricola, Michael, Messu (Stockholm: Amund Laurentsson, 1549). USTC 300220.
Agricola, Michael, Käsikiria (Stockholm: Amund Laurentsson, 1549). USTC 300221.
Agricola, Michael, Se meiden herran Jesusen Christusen pina, ylesnousemus ia taiuasen astumus (Stockholm: Amund Laurentsson, 1549). USTC 300219.
Agricola, Michael, Dauidin Psaltari (Stockholm: Amund Laurentsson, 1551). USTC 300114.
Agricola, Michael, Mikael Agricolan teokset, I–III (Porvoo: WSOY, 1987), digital edn, ‘Agricola’, in Vanhan kirjasuomen korpus (Helsinki: Kotus), http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agricola_coll_rdf.xml, accessed 20 April 2019.
Ahrens, Eduard, Grammatik der Ehstnischen Sprache Revalschen Dialektes, 1: Formenlehre (Tallinn: Heinrich Laakmann, 1843).
Ahrens, Eduard, Grammatik der Ehstnischen Sprache Revalschen Dialektes, 1: Formenlehre; 2: Satzlehre (Reval: Kluge und Ströhm, 1853).
Aikio, Samuli, ‘Samiska släktnamn från 1600- och 1700-talet’, Studia anthroponymica Scandinavica, 10 (1992), pp. 55–76.
Aikio, Samuli, Erkki Itkonen, and Pekka Sammallahti (eds.), Tulia kaamoksessa. Saamelaisen kirjallisuuden antologia – Skabmatolak. Sabmelaš kirjjalašvuođa antologiija (Helsinki: Otava, 1974).
Åkesson, Ingrid, ‘Local and Religious Identity in Swedish Popular Hymn Singing during the Seventeenth and Eighteenth Centuries’, in Poel etc. (eds.), Identity, Intertextuality, and Performance, pp. 39–58.
Akiander, Matthias, and Iikko B. Voipio, (eds.), Östra Finlands herdaminne. Herdaminne för fordna Wiborgs och nuvarande Borgå stift intill år 1868 (Helsinki: Finska vetenskaps-societeten, 2008).
Alanen, Yrjö J. E., ‘Kaksi suomalaista messiadia’, in Yrjö J. E. Alanen, Kansamme tien viitoittajia (Porvoo: WSOY, 1944).
Almquist, Johan Axel, Den civila lokalförvaltningen i Sverige 1523–1630, med särskild hänsyn till den kamerala indelningen, 4 vols. (Stockholm: Norstedts, 1917–1923).
Almqvist, Daniel, Stockholm stads tänkeböcker från år 1592 (Stockholm: Stockholms Stadsarkiv, 1939).
Alttoa, Villem and Aino Valmet, 17. sajandi ja 18. sajandi alguse eestikeelne juhuluule (Tallinn: Eesti Raamat, 1973).
Andersson, Aksel, Uppsala universitets matrikel 1665–1680 (Uppsala: Akademiska bokhandeln, 1904).
Andrén, Åke, Sveriges kyrkohistoria 3: Reformationstid (Stockholm: Verbum, 1999).
Annist, August, ‘Käsu Hans ja tema “ikulaul” Tartu hävitamisest’, Akadeemia. Eesti kirjanike liidu kuukiri Tartus, 4/12 (1992), pp. 2484–2501; 1 (1993), pp. 125–49.
Annist, August, ‘Käsu Hansu kaebelaul’, Akadeemia. Eesti kirjanike liidu kuukiri Tartus, 5/1 (1993), pp. 150–160.
Annist, August, ‘Tartu hävitus 240 aasta eest. Sündmused, millest esimene eesti soost kirjanik Käsu Hans lõi oma “ikulaulu”’, Eesti Sõna, 209 (8 September 1944), 211 (10 September 1944), 213 (13 September 1944), 217 (17 September 1944).
Anthoni, Eric, Till avvecklingen av konflikten mellan hertig Carl och Finland, I: Konfliktens uppkomst och hertigens seger (Helsinki: Mercator, 1935).
Anthoni, Eric, ‘En förteckning över flyktningar i Polen i början av 1620-talet’, Historisk tidskrift för Finland, 27 (1943), pp. 62–71.
Anttila, Miikka E., Luther’s Theology of Music. Spiritual Beauty and Pleasure. Theologische Bibliothek Töpelmann 161 (Berlin: De Gruyter, 2013).
Appel, Charlotte, ‘Printed in Books, Imprinted on Minds. Catechisms and Religious Reading in Denmark during the Seventeenth and Early Eighteenth Centuries’ in Charlotte Appel and Morten Fink-Jensen (eds.), Religious Reading in the Lutheran North. Studies in Early Modern Scandinavian Book Culture (Newcastle upon Tyne: Cambridge Scholars Publishing, 2011), pp. 70–87.
Appel, Charlotte and Morten Fink-Jensen (eds.), Religious Reading in the Lutheran North: Studies in Early Modern Scandinavian Book Culture (Cambridge: Cambridge Scholars Publishing, 2011).
Arffman, Kaarlo, Mitä oli luterilaisuus? Johdatus kadonneeseen eurooppalaiseen kristinuskon tulkintaan (Helsinki: Gaudeamus, 1996).
Arnovick, Leslie K., Diachronic Pragmatics: Seven Case Studies in English Illocutionary Development (Amsterdam: John Benjamins, 1999).
Arvastson, Allan, ‘Ett halvt sekel av svensk psalmhistoria i ny belysning’, Svensk teologisk kvartalskrift 54/3 (1978), pp. 135–138.
Arvastson, Allan, Den svenska psalmen (Lund: Gleerup, 1963).
Arvastson, Allan, Svensk psalm genom tiderna (Lund: Liber Läromedel, 1975).
Asche, Matthias, etc., Die Baltischen Lande Im Zeitalter Der Reformation Und Konfessionalisierung: Livland, Estland, Ösel, Ingermanland, Kurland Und Lettgallen: Stadt, Land Und Konfession 1500–1721 (Münster: Aschendorff, 2009–2011).
Askmark, Ragnar, Svensk prästutbildning fram till år 1700 (Stockholm: Svenska kyrkans diakonistyrelse, 1943).
Assel, Heinrich, Johann A. Steigel and Axel E. Walter, Reformatio Baltica. Kulturwirkungen der Reformation in den metropolen des Ostseeraums (Berlin: De Gruyter, 2018).
Átányi, István, ‘Kahden vanhimman tunnetun lappalaisen runon vaikutus maailmankirjallisuuteen’, Virittäjä, 45 (1941), pp. 110–122.
Autio, Veli-Matti, ‘Ruuth (1500-) suku’, in Matti Klinge etc. (eds.), Suomen kansallisbiografia, 8 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006), pp. 427–429.
Bakró-Nagy, Marianne etc. (eds.), The Oxford Guide to the Uralic Languages (Oxford: Oxford University Press, 2022).
Balslev-Clausen, Peter, ‘Reformationstidens salmesang i Danmark. Kreativ kontinuitet og folkelig legitimitet’, Hymnologiske meddelelser, 34/3 (2005).
Bartens, Raija, ‘Olaus Sirma: kansanrunon välittäjä vai saamelaisen taıderunon ensimmäinen edustaja’, Virittäjä, 96 (1992), pp. 212–224.
Barton, David, and Nigel Hall (eds.), Letter Writing as a Social Practice (Amsterdam: John Benjamin, 2000).
Bauman, Richard, and Charles L. Briggs, Voices of modernity: language ideologies and the politics of inequality (Cambridge: Cambridge University Press, 2003).
Beckman, Johan Wilhelm, Försök till Swensk Psalmhistoria (Stockholm: Norstedts, 1869).
Beecroft, Alexander, An Ecology of World Literature from Antiquity to the Present Day (London and New York: Verso, 2015).
Beiträge zur genauern Kenntniss der ehstnischen Sprache, 7 (1817).
Bendix, Regina, In search of authenticity: the formation of folklore studies (Madison: University of Wisconsin Press, 1997).
Benzing, Josef, Die Buchdrucker des 16. und 17. Jahrhunderts im deutschen Sprachgebiet (2nd edn, Wiesbaden: Harrassowitz, 1982).
Berg, Lars Otto, Ärlinghundra kontrakt (Uppsala: Stiftshistoriska kommitén i Uppsala, 2015).
Berg, Lars Otto, Magdalena Hellquist and Ragnar Norrman, Trögs-Åsunda kontrakt 1593–1999 (Uppsala: Stiftshistoriska kommitén i Uppsala, 2004).
Bergström, Lars-Erik, and Åke Malmström, Sveriges kyrkobyggnader: i ord och bild jämte series pastorum (Stockholm: Natur och kultur, 1935).
Bergström, Richard, ‘Spring min snälla ren’, Nyare bidrag till kännedom om de svenska landsmålen, 5/4 (1885), pp. 1–20.
Berntson, Martin, Mässan och armborstet. Uppror och reformation i Sverige 1525–1544 (Skellefteå: Artos, 2010).
Bērziņš, Ludvigs, Neredzīgais Indriķis un viņa dziesmas ([Īstlasinga]: Gauja, 1979).
Biblia, Se On: Coco Pyhä Ramattu, Suomexi. Pääramattui[de]n, Hebrean ia Grekan jälcken: Esipuhetten, Marginaliain, Concordantiain, Selitösten ia Register[e]in cansa (Stockholm: Henric Keyser, 1642), http://www.doria.fi.libproxy.helsinki.fi/handle/10024/66164, digital text edn, ‘Biblia’ (5 December 2006), in Vanhan kirjasuomen korpus (Helsinki: Kotus), http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/biblia/biblia_coll_rdf.xml, accessed accessed 20 April 2019. USTC 2178828.
Biblia / Thet är / All then Helgha Scrifft / på Swensko [Gustav Vasas bibel] (Uppsala: Georgen Richolff, 1541), online https://litteraturbanken.se/författare/Anonym/titlar/BibliaGV. USTC 300265.
Bienemann jun., Friedrich, Die Katastrophe der Stadt Dorpat während des Nordischen Krieges. Nebst zeitgenössischen Aufzeichnungen (Reval: Franz Kluge, 1902).
Billeskov, Jansen, F. J. ‘From the Reformation to the Baroque’, in Sven H. Rossel (ed.), A History of Danish Literature (Lincoln: University of Nebraska Press, 1992), pp. 71–120.
Bird, Hilary (transl. and ed.), An Introduction to Estonian Literature (Bloomington: Slavica, 2018).
Blair, Hugh, ‘Critical Dissertation on the Poems of Ossian’, in James Macpherson, The Poems of Ossian, II (Edinburgh: J. Mundell, 1796).
Blaubrük-Arumaa, P., ‘Helle, Anton Thor’, in A. R. Cederberg etc. (eds.), Eesti biograafiline leksikon, 2. edn (Saku: Eesti Akadeemiline Ajalooselts, 2001).
Blaubrük-Arumaa, P., and A. R. Cederberg, ‘Gutsleff, Heinrich’, in A. R. Cederberg, Eesti biograafiline leksikon, 2. edn (Saku: Eesti Akadeemiline Ajalooselts, 2001).
Block, Herder, Karl IX som teolog och religiös personlighet. Studier öfver utvecklingen af hans åskådning (Lund: Gleerup, 1918).
Blomstedt, Kaarlo, ‘Aatelin maanhankinnasta 1500-luvulla. Suuntaviivoja ja menettelytapoja’, in Historiallinen Arkisto, 39/II (1932), pp. 1–67.
Bohlin, Folke, Olaus Ericis sångbok. En handskriven liber cantus i Gamla Uppsala kyrkoarkiv (Uppsala: Wetterqvist, 1967).
Borenius, A. A., ‘Suomen keskiaikaisesta runoudesta’, Virittäjä, 2 (1886), pp. 58–82.
Borin, Lars, Markus Forsberg, and Johan Roxendal, ‘KORP: the corpus infrastructure of Språkbanken’, in Proceedings of LREC 2012 (Istanbul: ELRA, 2012), pp. 474–478.
Börjeson, Hjalmar, and Georg Hafström, Skeppshövidsmän vid örlogsflottan under 1500-talet. Biografiska anteckningar (Uppsala: Almqvist & Wiksell, 1949).
Brahe, Per, Oeconomia eller Hushållsbok för ungt adelsfolk, ed. John Granlund and Gösta Holm (Stockholm: Nordiska museet, 1971).
Briggs, Charles L., and Richard Bauman, ‘Genre, intertextuality and social power’, Journal of Linguistic Anthropology, 2 (1992), pp. 131–172.
Brockmann, Reiner, ‘Carmen alexandrinum Esthonicum ad leges Opitij poëticas compositum ja Lectori Carminis Esthonici’, in Reiner Brockmann, Teosed, edn, ed. and tr. Endel Priidel (Tartu: Ilmamaa, 2000).
Brown, Christopher Boyd, Singing the Gospel: Lutheran Hymns and the Success of the Reformation (Cambridge: Harvard University Press, 2005).
Brunius, Teddy, ‘Efterskrift’, in Thomas Campanius Holm, Kort Beskrifning om Provincien Nya Swerige uti America. (Stockholm: Rediviva, 1988), pp. 141–143.
Buchholtz, Arend, Geschichte der Buchdruckerkunst in Riga 1588–1888 (Riga: Müller, 1890), pp. 15–74.
Buchholtz, August, ‘Verzeichniss sämmtlicher Professoren der ehemaligen Universitäten zu Dorpat und Pernau und der academischen Beamten’, Mittheilungen aus dem Gebiete der Geschichte Liv-, Ehst- und Kurlands, 7 (1853), pp. 159–273.
Bula, Dace, ‘Foreword’, in Krišjānis Barons, Latvju dainas. Latvian folksongs. (Rīga: Latvijas Universitātes Literatūras, folkloras un mākslas intitūts, 2012).
Bunge, Friedrich Georg von, ‘Zur Geschichte des Bauerschulwesens und der Leibeigenschaft in Livland’, Archiv für die Geschichte Liv-, Esth- und Curlands, 4 (1845), pp. 105–110.
Burius, Anders, ‘Johannes Schefferus’, in Svenskt biografiskt lexikon, 31 (Stockholm: Riksarkivet, 2000–2), sok.riksarkivet.se/sbl/artikel/6376.
Burke, Kenneth, A Grammar of Motives (Berkeley: University of California Press, 1945).
Burke, Peter, Languages and Communities in Early Modern Europe (Cambridge: Cambridge University Press, 2004).
Burke, Peter, Popular Culture in Early Modern Europe, (Farnham: Ashgate, 2009).
Bursius, Adam (ed.), Dialectica Ciceronis, quae disperse in scriptis reliquit, maxime ex Stoicorum sententia cum commentariis, quibus ea partim supplentur, partim illustrantur (Zamość: Martinus Łęski, 1604). USTC 257858.
Butler, Katherine, ‘Printed borders for sixteenth-century music or music paper and the early career of Thomas East’, The Library, 7th ser., 19 (2018), 174–202.
Bygdén, Leonard, Hernösands stifts herdaminne. Bidrag till kännedomen om prästerskap och kyrkliga förhållanden till tiden omkring Luleå stifts utbrytning (Uppsala: Almqvist & Wiksell, 1923–6).
Camargo, Martin, ‘Ars Dictaminis’, in Theresa Enos (ed.), Encyclopedia of Rhetoric and Composition: Communication from Ancient Times to the Information Age (London: Routledge, 1996, pp. 36–38.
Cantilenae selectiores: ex antiquis cantionibus, opera Theodorici Petri Nylandensis Gryphiswaldiae, 1582 ab Augustino Ferbero, nec non deinceps Wisingsburgi, 1679 a Joh. Kankel impressis, excerptae; denuoque in gratiam scholarium, distinctis strophis, aliaque adhibita emendatione, divulgatae a Joh. Lindell, Er. Fil., Dir. Cantus schol. cathedral. Aboëns (Turku: Johan Christopher Frenckell, 1761).
Cantilenarum selectiorum editio nova, in gratiam scholarium notis musicis, distinctis strophis aliaque adhibita emendatione evulgata a Joh: Lindell Er. fil. Direct: cant: schol: cath: Aboens: (Turku, 1776).
Cantiones piae et antiquae veterum episcoporum veterum episcoporum & pastorum in inclyto regno Sveciae praesertim in magno ducatu Finlandiae usurpatae, & primum opera viri nobilis Theodorici Petri Rwtha anno 1582 typis comissae. Nunc autem sumptibus virorum nobilium Johannis & Bartholdi Petri Rwtha; item Jacobi, Petri & Theobaldi Bartholdi Rwtha, fratrum, fratrueliumq; p. m. Theodorici Rwtha, denuo cum quibusdam marginalibus & locis S. Scripturam à viris Orthodoxis Diocesis Wijburg; illustratae prodeunt, hic accesserunt etjam cantiones quadam nove (Rostock, 1625). USTC 254953.
Capdeville, Sophie Alix, L’histoire du livre saami en Finlande: ses racines et son développement de 1820 à 1920 (Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2017).
Careell, Hendrich Jönsson (tr.), Lex Politica Dei; Thet är: Gudz Regementz Ordning / Ther vthi författade äre någre Regementz Statuter och Politiske Rätter, vthaff then H. Biblischa Schrifft vth tagne / och thes til mere nytte/ effter thet Justinianischa sätte / vnder wisse Titlar stältte och förordnadhe: Först igenom Her FRANCISCUM RAGUELEM vpå Latijn samman dragit: Sedhan igenom M. ABRAHAMUM och CUNRADUM SAURIUM på Tydsko wendt / och förmeerat. Och nu för them som ther kune haffua behag till, vpå Swenskt tungomål vth satt / aff Hendrich Jönsson Careell. Tryckt i Rostock / aff Christoffer Reusner Anno 1607 (Rostock: Christoffer Reusner, 1607). USTC 2150289.
Carron, Jean-Claude, ‘Imitation and intertextuality in the Renaissance’, New Literary History, 19/3 (1988), pp. 565–579.
Carter, Karen E., Creating Catholics. Catechism and Primary Education in Early Modern France (Notre Dame: University of Notre Dame Press, 2011).
Caselius, Johannes, Ad nobilem adolescentem Davidem Hilchenivm vt insistat vestigijs maiorum ΠΡΟΤΡΕΠΤΙΚΟΣ (Helmstedt: Jakob Lucius (II), 1604). USTC 2013893; USTC 2026846; USTC 2078939.
Caselius, Johannes, Epistolarum Centuria una ad viros principes (Helmstedt: Jakob Lucius (II, heirs of), 1619). USTC 2135510.
Catechimus [sic] Se on Christilisen opin Pää cappaleet, D. Martinus Lutherin vlostoimituxen cansa, Soomen kielen tulkitut. Lyhykäisen Esipuheen cansa iosa yxikertaisesta tiettäväxi tehdän, quinga itze cukin Chri=stitty, hänens swren hödytyxen cansa ioca päivä Catechismuxessa harioitta machta. Simonis Iohannis Carelij culutuxel vlos käynyt ia Prentätty Rostokissa Staffan Mylly mieheldä, Våånna Chri=stuxen syndymän jälken. cIc IcC VII, (Rostock: Stephan Möllemann, 1607). USTC 2092731.
Catechismus heller rätt christeligh kennedom om wåre christelige troos nödhtorfteligeste artikler, hufuudhpuncter och stycker, af then helga schrifts rätta grund och förstånd sammandragen för the eenfallige christne (Stockholm: Andreas Gutterwitz, 1604). USTC 252207.
Cederberg, Arno Rafael, ‘Suomalainen aines Baltian kirkon ja koulun palveluksessa vuoden 1561:n jälkeen’, Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja, 21 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1937), pp. 110–145.
Chartier, Roger, ‘The practical impact of writing’, in David Finkelstein and Alistair McCleery (eds.), The Book History Reader (London: Routledge, 2002), pp. 118–142.
Chartier, Roger, Alain Boureau, and Cécile Dauphin, Correspondence: Models of Letter-Writing from the Middle Ages to the Nineteenth Century (Princeton: Princeton University Press, 1997).
Christeligh Ordning och Sätt huruledes hålles skal vthi then Högborne Furstes och Herres Her CARLS med Gudz nåde Sweriges Rijkes Regerende Arffurstes Hertigh til Sudermanneland Näriche och Wermeland, etc. Hof-Försambling medh Gudz tienesten (Stockholm: Andreas Gutterwitz, 1602). USTC 252203.
Chronicon Genealogicum, eller: underwisning på någon gammal slächt, med åthskilliga tidahändelser; fordom sammanskrefne af Anna Fickes dotter Bylou, abbedissa i Wadstena; och vidare af herr Lars Siggesson på Sundby, riddare och Sweriges marsk, samt af des son riks cancelleren, herr Erik Sparre, med theras egnas händer uptecknade, ed. Johannes Peringskiöld (Stockholm: Horrn, 1718).
Clayton, Jay, and Eric Rothstein, Influence and Intertextuality in Literary History (Madison: The University of Wisconsin Press, 1991).
Cleve, Fredrik, ‘Förändringar i tolkningen av reformationen avspeglade i en finländsk psalm’, in Krister Ståhlberg (ed.), Norden och Europa: Språk, kultur och identitet (København: Nordisk Ministerråd, 1999), pp. 59–63.
Cohen, Ralph, ‘History and genre’, New Literary History, 17/2 (1986), pp. 203–218.
Collijn, Isak, Sveriges bibliografi intill år 1600, 3 vols. (Uppsala: Svenska litteratursällskapet, 1927–38).
Collijn, Isak, Sveriges bibliografi. 1600-talet. Bidrag till en bibliografisk förteckning, I–II (Uppsala: Svenska Litteratursällskapet, 1942–1946).
Collingwood, R. G., An essay on metaphysics, ed. Rex Martin (rev. edn; Oxford: Clarendon Press, 1998).
Collmar, M., ‘Ett bidrag till släkten Svinefots historia’, Årsboken Uppland (1961), 95–112.
Czaika, Otfried, David Chytraeus und die Universität Rostock in ihren Beziehungen zum schwedischen Reich. Diss. (Helsinki: Luther-Agricola-Gesellschaft, 2002).
Czaika, Otfried, ‘In dulci iubilo. Ein Weinachtslied in der pro-swedischen Propaganda des Dreißigjährigen Kriegs’, in Dessislava Stoeva-Holm and Susanne Tienken (eds.), Von Köchinnen und Gelehrten, von Adligen und Soldaten. Interdisziplinäre Zugänge zum Erschießen meschlichen Daseins in der Vormoderne (Uppsala: Uppsala Universitet, 2014), pp. 179–199.
Czaika, Otfried 2016, ‘Roggebibliotekets exemplar av Then Swenska Psalmboken 1582’, in Otfried Czaika (ed.), Then Swenska Psalmeboken 1582 (Skara: Skara Stiftshistoriska sällskap, 2016), pp. 13–138.
Czaika, Otfried (ed.), Then Swenska Psalmeboken 1582 (Skara: Skara Stiftshistoriska sällskap, 2016).
Czaika, Otfried, ‘Then Swenska Psalmeboken 1582. Avsnitt 2. Det andra exemplaret’, Biblis 77 (2017), pp. 60–66, https://issuu.com/biblis/docs/biblis77.issuu, accessed 31 December 2020.
Czaika, Otfried: ‘A Vast and Unfamiliar Field: Swedish Hymnals and Hymn-Printing in the Sixteenth Century’. In: Maria Schildt, Mattias Lundberg and Jonas Lundblad (eds.) Celebrating Lutheran Music. Scholarly Perspectives at the Quincentenary (Uppsala: Uppsala universitet, 2019), pp. 125–138.
Czaika, Otfried and Heinrich Holze (eds.), Migration und Kulturtransfer im Ostseeraum während der Frühen Neuzeit (Stockholm: Kungliga Biblioteket, 2012).
Dahlbäck, Göran, ‘Margareta (Leijonhufvud)’, in Göran Nilzén (ed.), Svenskt Biografiskt Lexikon, 25 (Stockholm: Norstedts, 1987).
Daija, Pauls, Literary History and Popular Enlightenment in Latvian Culture (Newcastle- upon-Tyne: Cambridge Scholars, 2017).
Davidsson, Åke, Studier rörande svenskt musiktryck före år 1750. (Uppsala: Almqvist & Wiksell, 1957).
de Brun, Frans, Holmiana et alia, 1 (Stockholm, 1922).
de Thou, Jacques-August, Historiarum sui temporis tomus primus, ed. Samuel Buckley (London: Samuel Buckley, 1733).
Den svenska kyrkoordningen 1571: jämte studier kring tillkomst, innehåll och använding, ed. Sven Kjöllerström (Lund: Håkan Ohlsson, 1971).
Deneire, Thomas, Dynamics of Neo-Latin and the Vernacular: Language and Poetics, Translation and Transfer (Leiden: Brill, 2014).
Diephold, Rudolph, Inclvtae memoriae Magni Zamoscii. Carmen Rudolphi Diepholdi (Helmstedt: Jakob Lucius (II), 1606). USTC 2040292.
Dobreff, James (ed.), Hermannus Samsonius to Axel Oxenstierna. Latin Correspondence from 1621 to 1630 with Linguistic and Historical Commentaries (Lund: Lund University, 2006).
Dresser, Matthaeus, Epistola ad generosum Dominum Thomam Zamoscium, Generosi Domini Joannis Zamoscii, Cancellarii magni & ducis militaris supremi & generalis Poloniae filium (Leipzig: Michael Lantzberger, 1606). USTC 2092677.
DuBois, Thomas A., ‘The Kalevala received: from printed text to oral performance’, Oral Tradition, 11/2 (1996), pp. 270–300.
DuBois, Thomas A., Lyric, Meaning, and Audience in the Oral Tradition of Northern Europe (Notre Dame: University of Notre Dame Press, 2006).
Dunsdorfs, Edgars, and Benjamiņš Jēgers, ‘Jāņa Reitera dzīve avotu gaismā’, Arhīvs. Raksti par latviskām problēmām, 9 (1969), pp. 45–72.
Duțu, Alexandru, Edgar Hösch, and Norbert Oellers (eds.), Brief und Briefwechsel in Mittel- und Osteuropa im 18. und 19. Jahrhundert (Essen: R. Hobbing, 1989).
Edlund, Ann-Catrine etc. (eds.), Vernacular Literacies: Past, Present and Future (Umeå: Umeå University and the Royal Skyttean Society, 2014).
Edwards, R. R., ‘Imitation’, in Roland Greene (ed.), The Princeton Encyclopedia of Poetry and Poetics (Princeton: Princeton University Press, 2012).
Een liten psalmbook (Rostock, 1602). USTC 2139475.
Een Liten Psalmbook (Stockholm, 1608). USTC 268955.
Eggertsdóttir, Margrét, ‘From Reformation to Enlightenment’, in Daisy L. Neijmann (ed.), A History of Icelandic Literature (Lincoln & London: University of Nebraska Press, 2006), pp. 174–250.
Eickmeyer, Jost, ‘Sodalitas litteraria Rigensis? Umrisse eines Netzwerks deutscher und livländischer Humanisten im sechzehnten Jahrhundert’, in Raivis Bičevskis etc. (eds.), Baltisch-deutsche Kulturbeziehungen vom 16. bis 19. Jahrhundert. Medien – Institutionen – Akteure, I: Zwischen Reformation und Aufklärung (Heidelberg: Winter, 2017), pp. 237–267.
Eilola, Jari, Rajapinnoilla. Sallitun ja kielletyn määritteleminen 1600-luvun jälkipuoliskon noituus- ja taikuustapauksissa (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003).
Eisenstein, Elizabeth L., The Printing Revolution in Early Modern Europe, 2. ed. (Cambridge: Cambridge University Press, 2005).
Elimaeus, Olov, Soomenkielinen Wirsikiria: soomencocouxis Jumalata kijttä soomenkielellä, tehty m. Jacobilda Soomalaiselda, ia muilda Soomen papilda. Cunnialisen herran Wiburin pispan m. Olouin Elimaeuxen tiedhost ia soosiost … (Stockholm: Christopher Reusner, 1621). USTC 252786.
Elimaeus, Olaus, Käsikiria, jossa on käsitetty, millätawalla jumalan palwelus, christilisten ceremoniain ia kirconmenoin cansa, somen seuracunnis pidhettämän pitä (Stockholm: Ignatius Meurer, 1629). USTC 252278.
En psalm, om Antichristi rijkes affall (Stockholm: Andreas Gutterwitz, 1598).
Enewald, Nils, Sverige och Finnmarken. Svensk Finnmarkspolitik under äldre tid och den svenska-norska gränsläggningen 1751 (Lund: Gleerupska Universitetsbokhandeln, 1920).
Erelt, Mati (ed.), Estonian Language (Tallinn: Estonian Academy Publishers, 2007).
Ericson, Lars, Johan III. En biografi (Stockholm: Historiska media, 2004).
Ericus Erici Sorolainen, Catechismus eli Christilisen opin pääcappalet (Stockholmis, Christoph. Reusnerild, 1614). USTC 251830.
Ericus Erici Sorolainen, Wähä Catechismus (Stockholm: Ignatius Meurer, 1629). USTC 251831.
Eriksson, Bo, I skuggan av tronen. En biografi över Per Brahe d. ä. (Stockholm: Prisma, 2009).
Eriksson, Bo, Svenska adelns historia (Stockholm: Norstedts, 2011).
Errington, Joseph, Linguistics in a Colonial World. A Story of Language, Meaning, and Power (Malden: Blackwell Publishing, 2008).
Evangeliumit ia Epistolat, iotca seuracunnas ymbäris aiastaian luetan eli weisatan, Sunnuntaina ia muina Pyhäpäivinä (Stockholm: Christopher Reusner, 1618; 2nd edn, 1622). USTC 251861; 251862.
Facca, Danilo, and Valentina Lepri, ‘In the shadow of Cicero: an early modern think- tank at the Academy of Zamość’, in Katarzyna Marciniak and Elżbieta Olechowska (eds.), De Amicitia. Transdisciplinary Studies in Friendship (Warsaw: University of Warsaw, 2016), pp. 79–89.
Fant, Johan Eric, and August Theodor Låstbom, Upsala ärkestifts herdaminne, 1–3 (Uppsala: Wåhlström & Låstbom, 1842–5).
Faulkes, Anthony, ‘Foreword’, in Anthony Faulkes, Peder Hansen Resen and Snorri Sturluson, Two Versions of Snorra Edda from the Seventeenth Century (Reykjavík: Stofnun Árna Magnússonar, 1977).
Federus, Johannes and Theodoricus Petri Rwtha, Epithalamion in honorem generosi et illvstris Christierni Horn, Liberi Baronis ab Aminna, etc., Sponsi, et, antiquae inclytae nobilitatis Catharinae Bielkiae, virginis lectissimae, Sponsae (Stockholm: Andreas Gutterwitz, 1587). USTC 300054.
Fellman, Isak, Handlingar och uppsatser angående Finska Lappmarken och lapparne, I–II (Helsingfors: Finska litteratursällskapet, 1910).
Fenlon, Iain, and John Milsom, ‘“Ruled Paper Imprinted”: Music Paper and Patents in Sixteenth-Century England’, Journal of the American Musicological Society, 37/1 (1984), 139–163.
Finnegan, Ruth, Oral Poetry. Its Nature, Significance and Social Context (Cambridge: Cambridge University Press, 1977).
Finnegan, Ruth, Literacy and Orality. Studies in the Technology of Communication (Oxford: Basil Blackwell, 1988).
Finno, Jacobus [Wirsikiria], (Stockholm: Andreas Gutterwitz, 1583), USTC 300513.
Finska kyrkohistoriska samfundets protokoll och meddelanden. Suomen kirkkohistoriallisen seuran pöytäkirjat liitteineen, 1: 1892–1897 (Helsinki: Finska kyrkohistoriska samfundet, 1898).
Fjellström, Phebe, ‘Företal’, in Phebe Fjellström and Israel Ruong (eds.), Berättelser om samerna i 1600-talets Sverige (Umeå: Skytteanska Samfundet, 1983).
Foley, John Miles, The Singer of Tales in Performance (Bloomington: Indiana University Press, 1995).
Forsgren, Tuuli, “… först at inhämta språket, och sedan derwppå lära sin Christendom …” Om finska böcker och sameundervisning i Torne och Kemi lappmarker före 1850. (Umeå: Forskningsarkivet, 1990).
Forsgren, Tuuli, ‘Böcker och språk i sameundervisningen före 1850. Med facit i hand …’, in Sten Henrysson etc. (eds.), Samer, präster och skolmästare. Ett kulturellt perspektiv på samernas och Övre Norrlands historia (Umeå: Umeå universitet, 1993), pp. 31–52.
Forsius, Sigfrid Aronus, Någhra Nyia Psalmers, Loff-sångers ach Andelighe wijsors Thoner. Hwilke finnes j then lille Psalmboken, som nw är tryckt. Anno 1608. Them til godho stälte, som them icke förre hördt haffua (Stockholm: Andreas Gutterwitz, 1608). USTC 268954. Facs. edn, ed. Toivo I. Haapalainen, as Någhra Nyia Psalmers, Loff-sångers och Andhelighe wijsors Thoner, sign. T3(2) i Herzog-August-Bibliothek, Wolfenbüttel (Turku: Åbo Akademi, 1973).
Forsius, Sigfrid Aronus, [Andelige psalmer och wijsor] (Stockholm, c.1614). USTC 251933.
Forsius, Sigfrid Aronus, ‘Forsius visbok och Blad sammanhörande med Forsius visbok’ in Adolf Noreen and Anders Grape (eds.), 1500- och 1600-talens visböcker, 3. Nyare bidrag till kännedom om de svenska landsmålen och svenskt folklif, Bihang, 4. (Uppsala: Edv. Berlings boktryckeri AB, 1919, 1925), pp. 305–338, 535–574.
Fowler, Alastair, Kinds of Literature. An Introduction to the Theory of Genres and Modes (Oxford: Clarendon Press, 1982).
Frisch, Magnus, ‘Daniel Hermann – a well-travelled Prussian humanist and his poetic work in Riga’, Letonica. Humanitāro zinātņu žurnāls, 30 (2015), pp. 44–57.
Fur, Gunlög Maria, Colonialism in the Margins: Cultural Encounters in New Sweden and Lapland (Leiden: Brill, 2006).
Füssel, Stephan, The Book of Books. The Luther Bible of 1534. A Cultural-Historical Introduction (Köln: Taschen, 2003).
Gabriel, Paul, ‘Geschichte des Kirchenliedes. Ein Abriß’, in Christhard Mahrenholz, Oskar Söhngen, and Otto Schlißke (eds.), Handbuch zum Evangelischen Kirchengesangbuch, II:2 (Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht, 1957).
Gaski, Harald, Den samiske litteraturens røtter. Om samenes episk poetiske diktning, Master’s thesis, Universitet i Tromsø, 1986.
Gaskill, Howard, ‘Herder, Ossian and the Celtic’, Studia imagologica, 8 (Amsterdam: Rodopi, 1996), pp. 257–271.
Geijer, Eric Gustave, The History of the Swedes I, tr. J. H. Turner (London, 1845).
Gestricius, Laurentius Jonae, Någre Andelighe Wijsor och Loffsonger. Vthsatte aff Laurentio Jonae Gestritio pastore Hernösandensi (Stockholm: Andreas Gutterwitz, 1591). USTC 300484.
Geystliche lieder (Leipzig: Valentin Bapst, 1545). USTC 659758.
Gillingstam, Hans, ‘Ruuth, släkter’, in Göran Nilzén etc. (eds.), Svenskt Biografiskt Lexikon, 30 (Stockholm: Svenska Riksarkivet 1998), p. 779, https://sok.riksarkivet.se/sbl/artikel/7055, accessed 27 June 2018.
Glete, Jan, Swedish Naval Administration 1521–1721. Resource flows and organizational capabilities (Leiden: Brill, 2010).
Godiņš, Guntars, ‘Minu eesti luule tõlkespetsiifika’, Keel ja Kirjandus, 1–2 (2019).
Goody, Jack, The Interface between the Written and the Oral (Cambridge: Cambridge University Press, 1987).
Göransson, Harald, ‘Musiken under reformationstiden’, in Sveriges kyrkohistoria, III. Reformationstid (Stockholm: Verbum, 1999).
Granger, Sylviane and Meunier, Fanny, ‘Introduction: The many faces of phraseology’, in Sylviane Granger and Fanny Meunier (eds.), Phraseology: An Interdisciplinary Perspective (Amsterdam: John Benjamins, 2008).
Grape, Isak, Svenska Lappmarkens herdaminne. Minne af Presterskapet i Lappmarks- Församlingarne i Hernösands Stift (Umeå: Lindroth, 1853).
Green, Dennis Howard, Medieval Listening and Reading: The Primary Reception of German Literature 800–1300 (Cambridge: Cambridge University Press, 1994).
Green, Ian, The Christian’s ABC. Catechisms and Catechizing in England c. 1530–1740 (Oxford: Clarendon Press, 1996).
Green, Roger P. H., Latin Epics of the New Testament: Juvencus, Sedulius, Arator (Oxford: Oxford University Press, 2006).
Greene, Roland, and Stephen Cushman (eds.), The Princeton Handbook of World Poetries (Princeton: Princeton University Press, 2016).
Greene, Thomas M., The Descent from Heaven. A Study in Epic Continuity (New Haven: Yale University Press, 1963).
Greene, Thomas M., The Light in Troy. Imitation and Discovery in Renaissance poetry (New Haven: Yale University Press, 1982).
Greff Joachim, Das leiden und Aufferstehung unsers Herrn Jhesu Christi aus den vier Evangelisten (Wittenberg: Nickel Schirlentz, 1538). USTC 627614.
Grotenfelt, Kustavi (ed.), Suomenkielisiä historiallisia asiakirjoja Ruotsin vallan ajalta (vuosilta 1548–1809) (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1912).
Grudule, Māra, ‘The Emergence of Hymns at the Crossroads of Folk and Christian Culture: An Episode in Early Modern Latvian Cultural History’, in Tuomas M. S. Lehtonen and Linda Kaljundi (eds.), Re-forming Texts, Music, and Church Art in the Early Modern North (Amsterdam: Amsterdam University Press, 2016), pp. 217–250.
Guillo, Laurent, ‘Les papiers à musique imprimés en France au XVIIe siècle: Un nouveau critère d’analyse des manuscrits musicaux’, Revue de musicologie, 87/2 (2001), 307–369.
Haapalainen, Toivo I. (ed.) Någhra Nyia Psalmers / Loffsångers och Andelighe wijsors Thoner: sign. T3(2) i Herzog-August-Bibliothek, Wolfenbüttel (Turku: Åbo Akademi, 1973).
Haapalainen, Toivo I., ‘S. A. Forsius’ koralhäfte och dess melodier’, in T. I. Haapalainen (ed.) Någhra Nyia Psalmers / Loffsångers och Andelighe wijsors Thoner: sign. T3(2) i Herzog-August-Bibliothek, Wolfenbüttel (Turku: Åbo Akademi, 1973).
Haavio, Martti, ‘Hiiden sepän kahlinta’, Kalevalaseuran vuosikirja, 18 (1938), pp. 20–52.
Habicht, Külli, Eesti vanema kirjakeele leksikaalsest ja morfosüntaktilisest arengust ning Heinrich Stahli keele eripärast selle taustal (Tartu: Tartu University Press, 2001).
Hættner Aurelius, Eva, Inför lagen. Kvinnliga svenska självbiografier från Agneta Horn till Fredrika Bremer (Lund: Lund University Press, 1996).
Haffner, Thomas, ‘Ältestes vollständig erhaltenes finnisches Gesangbuch in der SLUB Dresden’ (4 January 2016): https://blog.slub-dresden.de/beitrag/2016/01/04/aeltestes-vollstaendiges-finnisches-gesangbuch-entdeckt/, accessed 28 December 2020.
Hahn, Gerhard, Evangelium als literarische Anweisung. Zu Luthers Stellung in der Geschichte des deutschen kirchlichen Liedes (München: Artemis, 1981).
Häkkinen, Kaisa, ‘Maskun Hemmingin kieli’, Hymnos (2005), pp. 27–38.
Häkkinen, Kaisa, and Tanja Vaittinen (eds.), Agricolan aika (Helsinki: BTJ, 2007).
Häkkinen, Kaisa, Spreading the Written Word. Mikael Agricola and the Birth of Literary Finnish (Helsinki: Finnish Literature Society, 2015).
Häkli, Esko, ‘Suomen ensimmäinen kirjapaino’, in Esko Häkli etc. (eds.), Kirja Suomessa (Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 1988), pp. 97–99.
Häkli, Esko, Biskops- och prostvisitationsprotokoll från det äldre Wiborgska stiftet: på basis av Albin Simolins samling kompletterade och utgivna av Esko Häkli (Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2015).
Hallenberg, Mats, Kungen, fogdarna och riket. Lokalförvaltning och statsbyggande under tidig Vasatid (Stockholm: Symposion, 2001).
Handlingar rörande Skandinaviens historia, XV (Stockholm: Johan Hörberg, 1830).
Hanks, William, ‘Discourse genres in a theory of practice’, American Ethnologist, 14/4 (1987), pp. 668–692.
Hannikainen, Jorma, ‘Suomenkielinen psalmilaulu’, Hymnos (2009), pp. 128–134.
Hannikainen, Jorma, and Erkki Tuppurainen, ‘Vernacular Gregorian chant and Lutheran hymn-singing in Reformation-era Finland’, in Tuomas M. S. Lehtonen and Linda Kaljundi (eds.), Re-forming Texts, Music, and Church Art in the Early Modern North (Amsterdam: Amsterdam University Press, 2016), pp. 157–178.
Hansen, Lars Ivar and Bjørnar Olsen, Hunters in Transition: An Outline of Early Sámi History (Leiden: Brill, 2013), https://doi.org/10.1163/9789004252554.
Hansson, Stina, Ett språk för själen. Litterära former i den svenska andaktslitteraturen 1650–1720 (Göteborg: Göteborgs universitet, 1991).
Hasselblatt, Cornelius, Geschichte der estnischen Literatur: Von den Anfängen bis zur Gegenwart (Berlin: de Gruyter, 2006).
Havelock, Eric A., The Muse Learns to Write. Reflections on Orality and Literacy from Antiquity to Present (New Haven: Yale University Press, 1986).
Hedberg, Arvid, Stockholms bokbindare 1460–1880, 1 (Stockholm: Kungliga boktryckeriet, 1949).
Hedberg, Lennart, Karl IX. Företagarfursten & envåldshärskaren (Stockholm: Prisma, 2009).
Hedell, Kia, Musiklivet vid de svenska Vasahoven: med fokus på Erik XIV:s hov (1560–68) (Uppsala: Uppsala Universitet, 2001).
Heikkilä, Markku and Heininen, Simo, A History of the Finnish Church (Helsinki: Finnish Literature Society, 2016).
Heikkilä, Markku and Heininen, Simo, Uusi Suomen kirkkohistoria (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017).
Heikkilä, Tuomas (ed.), Kirjallinen kulttuuri keskiajan Suomessa (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010).
Heikkilä, Tuomas, ‘An Imaginary Saint for an Imagined Community: St. Henry and the Creation of Christian Identity in Finland, Thirteenth–Fifteenth Centuries’, in W. Jezierski and L. Hermanson (eds.), Imagined Communities on the Baltic Rim (Amsterdam: Amsterdam University Press, 2016), pp. 223–252, https://doi.org/10.1017/9789048528998.009.
Heininen, Simo, ‘Mikael Agricolan Passio’, Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja, 68–9 (1978–9), pp. 17–30.
Heininen, Simo: Michael Olai Agricola: ‘Abckiria’, in Tuija Laine (ed.) Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997).
Heininen, Simo, ‘Melartopaeus, Petrus Henrici’ (18 July 2000), in Kansallisbiografia- verkkojulkaisu (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997–), http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-000456; accessed 11 August 2019.
Heininen, Simo, ‘Fattebuur, Henricus Martini (noin 1590–1647), Nevanlinnan kirkkoherra, kirjailija’, in Matti Klinge etc. (eds.), Suomen kansallisbiografia, 2 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003), pp. 738–739.
Heininen, Simo, ‘Vanha Viipurin hiippakunta 1554–1711’, in Simo Heininen etc., Viipurin – Porvoon – Tampereen hiippakunnan historia 1554–2004 (Helsinki: Edita, 2005), pp. 11–64.
Heininen, Simo, Mikael Agricola. Elämä ja teokset (Helsinki: Edita, 2007).
Heininen, Simo, ‘Abckirian sisältö ja lähteet’, in Kaisa Häkkinen (ed.), Mikael Agricola. Abckiria. Kriittinen editio. (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007).
Heininen, Simo, ‘Tolia, Matthias Jacobaeus (1582–1656), Viipurin tuomiorovasti’, in Matti Klinge etc. (eds.), Suomen kansallisbiografia, 8 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007), pp. 857–858.
Heininen, Simo, and Otfried Czaika, ‘Wittenberg Influences on the Reformation in Scandinavia’ (EGO European History Online, 2012), urn:nbn:de:0159-2012080109, accessed 28 December 2020.
Heininen, Simo, and Markku Heikkilä, Suomen kirkkohistoria (6th edn, Helsinki: Edita, 2010).
Heininen, Simo, and Tuija Laine, ‘Exhibition catalogue’, in Tuija Laine (ed.), Luther, the Reformation, and the Book (Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2012).
Heinonen, Tuuli, ‘Conflict or Cooperation? The Relationship between Finnish Iron Age Settlers and Medieval Swedish Colonists in Nyland (Fi. Uusimaa), Southern Finland’, SKAS 1 (2020), pp. 2–21.
Heinonen, Tuuli, The Social and Material World of Medieval and Early Modern (c. 1200–1650) Villages in Southern Finland (Helsinki: University of Helsinki, 2021), http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7293-8.
Helander, Nils-Øivind, and Harald Gaski, Čálli giehta ollá guhkás. Sámi girjjálašvuođa birra. En skrivende hånd når langt. Om samisk litteratur (Kárášjohka: Davvi media, 1989).
Helk, Vello, ‘Rõuge köstri kodumurdeline palvekiri’, Tulimuld. Eesti kirjanduse ja kultuuri ajakiri, 34/3 (1984), pp. 134–136.
Helk, Vello, ‘Lisaandmeid perekond Hornungi kohta’, Tulimuld. Eesti kirjanduse ja kultuuri ajakiri, 42/1 (1992), pp. 51–53.
Helk, Vello, ‘Estica-trükiseid Kopenhaagenis ja mujal’, Tuna. Ajalookultuuri ajakiri, 3/2 (2000), pp. 61–71.
Hellemaa, Lahja-Irene, Anja Jussila, and Matti Parvio (eds.), Kircko-Laki ja Ordningi 1686. Näköispainos ja uudelleen ladottu laitos vuoden 1686 kirkkolain suomennoksesta (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1986).
Hemmingius Henrici Maskulainen, [‘I. Muutamat kiitosvirdhed uudhest, testamentist. …’] [Yxi Vähä Suomenkielinen wirsikiria] (Stockholm: Andreas Gutterwitz [1605]), digital text edn [1605(?) and 1630 prints] ‘Hemminki Maskulaisen virsikirja’ (5 December 2006), in Vanhan kirjasuomen korpus (Helsinki: Kotus), https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/virret/hemm1605_rdf.xml, cf. USTC 252059.
Hemmingius Henrici Maskulainen, [‘I. Muutamat kiitos-wirdhed uudhest Testamentist. …’] [Yxi Vähä Suomenkielinen wirsikiria] (Stockholm, Andreas Gutterwitz, c.1610). USTC 252059.
Hemmingius Henrici Maskulainen, Vanhain Suomen maan Pijspain ja Kircon Esimiesten Latinan kielised laulud, Christuxesta, ja inhimisen elämän surkeudhesta: muutamissa M. Jacobilda Finnolda … ojetud: aina Suomen Schouluissa veisatud (Stockholm: Ignatius Meurer, 1616), http://www.doria.fi/handle/10024/59053. USTC 251626.
Henkys, Jürgen, ‘Aus Liedtraditionen der fremdsprachigen Ökumene’, in Christian Möller (ed.), Kirchenlied und Gesangbuch. Quellen zu ihrer Geschichte. Ein hymnologisches Arbeitsbuch (Tübingen: Francke 2000), pp. 372–373.
Hennoste, Tiit, ‘Eesti keele sotsioperioodid. Üldpilt’, in Mati Erelt, Meeli Sedrik, and Ellen Uuspõld (eds.), Pühendusteos Huno Rätsepale 28.12.1997 (Tartu: Tartu Ülikool, 1997), pp. 44–66.
Henrysson, Sten, ‘Samernas kristnande och undervisning’, in Sten Henrysson etc. (eds.), Samer, präster och skolmästare. Ett kulturellt perspektiv på samernas och Övre Norrlands historia (Umeå: Umeå universitet, 1993), pp. 1–30.
Herder, Johann Gottfried von, Johann Gottfried Von Herders Werke, 1: Stimmen Der Völker in Liedern (Uppsala: Em. Bruzelius, 1815).
Herlicius, David, Groß Prognosticon oder Practica, auffs 1600. Jahr, nach der Gnadenreichen vnnd heilsamen Geburt Jesu Christi. Gerechnet durch Davidem Herlitzium von Zeitz, Philosophiae & Medicinae Doctorem, vnd der löblichen Stadt Newen Stargard in Pommern an der Jhna bestalten Phylicum (Stettin: Joachim Rhete, 1599). USTC 2215892.
Hermansson, Åke, Karl IX och ständerna. Trosfrågan och författningsutvecklingen i Sverige 1598–1611 (Stockholm: Norstedts, 1962).
Hertigh Carls Slaktarebenck, dät är En sanferdigh wiss berättelse, om de ynckelige fängzlende, pinande, och mördande, som den ogudachtige försten hertigh Carl till Södermanlandh … bedreffwet hafuer … (Cracow, 1617). USTC 251522. Ed. Tor Berg, Hertigh Carls Slaktarebenck … med efterskrift av Tor Berg (Stockholm: Lagerström, 1915).
Hiärne, Thomas, Thomæ Hiärn’s Ehst-, Lyf- und Lettlaendische Geschichte, ed. Carl Eduard Napiersky. (Riga: Ed. Frantzen, 1835).
Hilchen, David, Livoniae Supplicantis ad S[anctam] Regiam Maiestatem Illustrissimosque Ordines Regni Poloniae et Magni Ducatus Lithuaniae, Oratio a nunciis nobilitatis Livonicae Generosis et Nobilibus, Reinhold Brakel, Ermessensi Capitaneo, S[anctae] R[egiae] M[aiestatis] Camerario: Ottone Dönhoff, Haerede in Idwen: Davide Hilchen, S[anctae] R[egiae] M[aiestatis] per Livoniam Secretario, et Notario terrestri Livon[ensi]. In Comitiis Varsaviens[ibus]. Anno M.D. XCVII. die VII. Mensis Martij publice habita. (Cracow: Officina Lazari, 1597; Riga: Nicolaus Mollyn, 1597). USTC 268956 (Cracow); USTC 6910890 (Riga).
Hilchen, David, Προσφωνησις ad Nobiles atque incolas Livoniae, qui sese cum Carolo Sudermanniae Duce conjunxerunt. Davidis Hilchen, Secretarii Regii et Notarii terrestris Wenden[sis] (S.l., 1601). USTC 268957.
Hilchen, David, Honori Herois Zamoscii David Hilchen Regiae Maiestati in Polonia a secretis faciebat. Ex editione Zamosciana (Helmstedt: Academia Iulia, 1605). USTC 2118222.
Hilchen, David, Sub velis poeticis. Lateinische Gedichte, Kristi Viiding and Martin Klöker (eds.), (Münster: LIT Verlag, 2021).
Hiljanen, Mikko, ‘Servants of the Crown or Trustees of the People? Personal Agency among the Local Clergy (1550–1610)’, in Petri Karonen and Marko Hakanen (eds.), Personal Agency at the Swedish Age of Greatness 1560–1720 (Helsinki: Finnish Literature Society, 2017), https://doi.org/10.21435/sfh.23, pp. 193–217.
Hiljanen, Mikko, Suomalaiset kirkkoherrat Ruotsin valtion rakentajina 1550-luvulta 1610-luvulle, Diss. (Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2019). http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7700-9.
Hiltunen, Mauno, ‘Sodankyläläinen Enontekiöllä. Herra Vuolevin matkassa Sodankylästä Enontekiölle ja vähän muuallekin’, in Antero Tervonen (ed.), Rohkea, reima ja horjumaton. Samuli Onnelalle omistettu juhlakirja (Oulu: Oulun historiaseura, 1998), pp. 215–239.
Hirvonen, Vuokko, Sydämeni palava. Johdatus saamelaiseen joiku- ja kertomusperinteeseen, taiteeseen ja kirjallisuuteen (Oulu: University of Oulu, 1995).
Hochbruck, Wolfgang, and Beatrix Dudensing-Reichel, ‘“Honoratissimi Benefactores”: Native American Students and Two Seventeenth-Century Texts in the University Tradition’, in Helen Jaskoski (ed.), Early Native American Writing: New Critical Essays (Cambridge: Cambridge University Press, 1996).
Hofmeister, Adolph (ed.), Die Matrikel der Universität Rostock, 2: Mich. 1499–Ost. 1611 (Rostock, 1891; repr. Nendeln: Kraus, 1976), p. 282.
Holm, Thomas Campanius, Kort Beskrifning Om Provincien Nya Swerige uti America, Som nu förtiden af the Engelske kallas Pensylvania. Af lärde och trowärdige Mäns skrifter och berättelser ihopaletad och sammanskrefwen, samt med åthskillige Figurere utzirad af Thomas Campanius Holm. (Stockholm: Nils Wankijff (widow of), 1702; facs. edn, Stockholm: Rediviva, 1988).
Holmdahl, Otto S., ‘Karl IX:s förmenta kalvinism’, Kyrkohistorisk årsskrift 20 (1919), pp. 237–214.
Hopf, G. W., Alliteration, Assonanz, Reim in der Bibel. Ein neuer Beitrag zur Würdigung der Luther’schen Bibelverdeutschung (Erlangen: Andreas Deidhert, 1883).
Hornung, Johann, Grammatica Esthonica, brevi, Perspicuâ tamen methodo ad Dialectum Revaliensem (Riga: Joh. Georg Wilck[en], 1693).
Hotson, Howard, and Thomas Wallnig (eds.), Reassembling the Republic of Letters in the Digital Age. Standards, Systems, Scholarship (Göttingen: Göttingen University Press, 2019).
Houston, Rab, Literacy in Early Modern Europe (Oxford: Routledge, 2002, repr. 2013).
Huldén, Lena, ‘Karl IX (1550–1611) Sveriges konung’. Biografiskt lexikon för Finland 1. Svenska tiden (2008). URN:NBN:fi:sls-4036-1416928956642, accessed 28 December 2020.
Ikola, Osmo, ‘Vanhan etelävirolaisen käsikirjan esipuhe’, Sananjalka, 25 (1983), pp. 133–142.
Indicis generalis continuatio, in quo continetur designatio omnium librorum, qui nundinis autumnalibus Francofurtensibus et Lipsiensibus Anni 1607, vel novi, vel emendatiores, aut auctiores prodierunt (Leipzig: Abraham Lamberg, 1607). USTC 2066202.
Ingebrand, Sven, Swenske songer 1536. Vår första bevarade evangeliska psalmbok (Uppsala: Uppsala universitet, 1998).
Isberg, Alvin, Livlands kyrkostyrelse 1622–1695. Reformsträvanden, åsiktsbrytningar och kompetenstvister i teori och praxis (Uppsala: Uppsala universitet, 1968).
Itkonen, Erkki, ‘Olaus Sirman kotiseudusta ja kielestä’, Virittäjä, 44 (1940), pp. 334–349.
Itkonen, Erkki, ‘Lappalainen kansanrunous’, in Suomen kirjallisuus, 1: Kirjoittamaton kirjallisuus (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1963), pp. 525–569.
Itkonen, T. I., Koltan- ja kuolanlapin sanakirja, I–II (Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1958).
Jardine, Lisa, Worldly Goods. A New History of the Renaissance (London: Macmillan, 1997).
Jhering, J., ‘Vorrede über das Ehstnische neue Hausz- und Handbuch’, in Hand- Hausz- Und Kirchen-Buch für die Pfarrherren und Hausz-Väter Ehstnischen Fürstenthumbs (Tallinn: Adolph Simon, 1656). USTC 268149.
Johansen, Paul, ‘Wanradt-Koelli katekismuse senitundmatuist järglastest’, Eesti Kirjandus, 10 (1935).
Johansen, Paul and Heinz von zur Mühlen, Deutsch und Undeutsch im mittelalterlichen und frühneuzeitlichen Reval (Cologne and Vienna: Böhlau, 1973).
Jouste, Marko, ‘Suomen saamelaisten musiikkiperinteet’, in Anneli Asplund etc. (ed.), Suomen musiikin historia: Kansanmusiikki (Helsinki: WSOY, 2006), pp. 272–307.
Jouste, Marko, ‘Historical Skolt Sami Music and Two Types of Melodic Structures in Leu′ dd Tradition’, Folklore. Electronic Journal of Folklore 68 (2017), pp. 69–84. https://doi.org/10.7592/FEJF2017.68.jouste.
Jucker, Andreas H., ‘Historical pragmatics’, in Mirjam Fried, Jan-Ola Östman, and Jef Verschueren (eds.), Variation and Change: Pragmatic Perspectives (Amsterdam: John Benjamins, 2010), pp. 110–122.
Jürgens, Henning P., ‘Das Evangelium singen. Gesangbücher und Psalter im europäischen Kontext’, in Irene Dingel, Andrea Hofmann and Ute Lotz-Heumann (eds.), Entfaltung und zeitgenössische Wirkung der Reformation im europäischen Kontext (Gütersloh: Gütersloher Verlagshaus, 2015), pp. 104–105.
Jürjo, Indrek, Liivimaa valgustaja August Wilhelm Hupel 1737–1819 (Tallinn: Riigiarhiiv, 2004).
Jutikkala, Eino, and Gabriel Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat, I (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1939).
Juusten, Paulus, Se pyhä messu (Stockholm: Amund Laurentsson, 1575). USTC 300449.
Juva, Mikko, Varsinais-Suomen seurakuntaelämä puhdasoppisuuden hallitsemina vuosisatoina (1600–1808) (Turku: Helsingin yliopisto, 1955).
Juvan, Marko, History and Poetics of Intertextuality (West Lafayette: Purdue University Press, 2008).
Kajanto, Iiro, ‘Didrik Ruuth’s Propemptikon: The First Finnish Humanist Poem’, in Jyri Vaahtera and Raija Vainio (eds.), Utriusque linguae peritus. Studia in honorem Toivo Viljamaa (Turku: Turun yliopisto, 1997), pp. 170–179.
Kajanto, Iiro, Latina, kreikka ja klassinen humanismi Suomessa (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000).
Kajanto, Iiro, ‘Ruuth, Theodoricus Petri (noin 1560–ennen 1617), latinankielinen runoilija, kuninkaan sihteeri, vouti’, in Matti Klinge etc. (eds.), Suomen Kansallisbiografia, 8 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006), pp. 433–435.
Kalda, Maie, ‘Käsu Hansu pretsedent’, Keel ja Kirjandus, 35/8 (1992), pp. 472–474.
Kallendorf, Craig, ‘Civic humanism’ (26 May 2016), http://www.oxfordbibliographies.com/view/document/obo-9780195399301/obo-9780195399301-0234.xml, accessed 15 April 2019.
Kallio, Kati, Laulamisen tapoja. Esitysareena, rekisteri ja paikallinen laji länsi- inkeriläisessä kalevalamittaisessa runossa (Helsinki: Helsingin yliopisto, 2013), http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9566-5.
Kallio, Kati, ‘Changes in the Poetics of Song during the Finnish Reformation’, in Tuomas M. S. Lehtonen and Linda Kaljundi (eds.), Re-forming Texts, Music, and Church Art in the Early Modern North (Amsterdam: Amsterdam University Press), pp. 125–155, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/167839.
Kallio, Kati, ‘Literary Kalevala-metre and hybrid poetics in the sixteenth and seventeenth century Finland’, Folklore. Electronic journal of Foklore, 67 (2017). https://doi.org/10.7592/FEJF2017.67.kallio.
Kallio, Kati and Frog with Mari Sarv, ‘What to Call the Poetic Form: Kalevala-Meter or Kalevalaic Verse, regivärss, Runosong, the Finnic Tetrameter, Finnic Alliterative Verse, or Something Else?’, RMN Newsletter 12–13 (2017), pp. 94–117. http://hdl.handle.net/10138/305420.
Kallio, Kati, Tuomas M. S. Lehtonen, Senni Timonen, Irma-Riitta Järvinen, and Ilkka Leskelä, Laulut ja kirjoitukset. Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017), https://doi.org/10.21435/skst.1427.
Kallio, Kati, and Eetu Mäkelä, ‘Suullisen runon sähköisestä lukemisesta’ Elore 26/2 (2019), pp. 25–40, https://doi.org/10.30666/elore.84570.
Kallio, Kati, Senni Timonen, and Lari Ahokas, Uuden ajan alun loitsut (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, forthcoming).
Kallio, Kati, and Taarna Valtonen: ‘Ei minulla ole siipiä sotkan siipiä: Olaus Sirman runojen suhde kalevalamittaiseen runouteen’ (forthcoming).
Kallio, Kati, Taarna Valtonen, and Marko Jouste, ‘Olaus Sirman runojen vertailevaa luentaa – runojen poetiikka suhteessa suullisiin ja kirjallisiin lähikulttuureihin’, Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 97 (2019), pp. 109–152, https://doi.org/10.33340/susa.75266.
Kansalliskirjasto, ‘Poimintoja vuodelta 2015: tutkija löysi Lutherin Katekismuksen varhaisimman suomennoksen – digitallenne Kansalliskirjastoon’, in Vuosikertomus 2015 (Helsinki: Kansalliskirjasto).
Karimies, Ilmari, ‘The Appeal to Luther in the Conflicts between the Finnish Pietist Movements in the 19th and early 20th Century’, in Heinrich Assel, Johann A. Steiger and Axel E. Walter, Reformatio Baltica. Kulturwirkungen der Reformation in den metropolen des Ostseeraums (Berlin: De Gruyter, 2018), https://doi.org/10.1515/9783110573558-059.
Karonen, Petri, Pohjoinen suurvalta. Ruotsi ja Suomi 1521–1809 (3rd, rev. edn, Helsinki: WSOY, 2008; 4th, rev. edn, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014).
Karonen, Petri (ed.): Arki, kirkko, artefakti, (Helsinki: Viipurin suomalainen kirjallisuusseura, 2017).
‘Käsu Hansu elulugu. Ta nutulaulu eeskujud’, Waba Maa, 43 (20 February 1931).
Katajala-Peltomaa, Sari etc. (eds.), Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla: kun maailma aukeni (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014).
Katajala, Kimmo, etc., Viipurin läänin historia, III: Suomenlahdelta Laatokalle (Lappeenranta: Karjalan kirjapaino, 2010).
Katechismus, eli se christillinen oppi meiden uskon päe kappalegista nuorel ja yxikertaisel kansal sangen tarpellinen. Prentetty somenkelen. (Stockholm: Peter van Selow, 1644). USTC 252400.
Kaufmann, Thomas, ‘The clergy and the theological culture of the age: the education of Lutheran pastors in the sixteenth and seventeenth centuries’, in C. Scott Dixon and Luise Schorn-Schütte (eds.), The Protestant Clergy of Early Modern Europe (Basingstoke: Palgrave Macmillan, 2003), pp. 120–136.
Kelletat, Andreas F., ‘“Brautlied – Kulnasadž, mein Ren”. Übersetzungen und Nachdichtungen lappischer Juoiks’, Trajekt, 2 (1982), pp. 107–147.
Kent, Neil, The Sámi Peoples of the North: A Social and Cultural History (London: Hurst, 2014).
Kick, Remi, ‘The Book and the Reformation in the Kingdom of Sweden 1526–71’, in Jean-François Gilmont (ed.) and Karin Maag (English edn & tr.), The Reformation and the Book, (Aldershot: Ashgate, 1998), pp. 449–468.
Kiiskinen, Terhi, Sigfrid Aronus Forsius. Astronomer and Philosopher of Nature (Frankfurt am Main etc.: Peter Lang, 2007).
Kilgi, Annika, ‘Misjonilingvistika’, Oma keel, 15 (2007), pp. 24–26.
Kirby, David, Northern Europe in the Early Modern Period: The Baltic World 1492–1772 (London and New York: Longman, 2003).
Kircko-Laki Ja Ordningi 1686. Näköispainos ja uudelleen ladottu laitos vuoden 1686 kirkkolain suomennoksesta, ed. Lahja-Irene Hellemaa, Anja Jussila and Martti Parvio (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1986).
Kirwan, Richard, ‘It’s Who You Know: Scholarly Networks in Liddel’s Helmstedt’, in Pietro Daniel Omodeo (ed.), Duncan Liddel (1561–1613): Networks of Polymathy and the Northern European Renaissance (Leiden: Brill, 2016), pp. 154–159.
Kivimäe, Jüri, ‘Eestikeelne kiri XVI sajandist’, Keel ja Kirjandus, 40/5 (1997), pp. 315–326.
Kjellgren, Martin, Taming Prophets. Astrology, Orthodoxy and the Word of God in Early Modern Sweden (Lund: Sekel, 2011).
Kjellström, Rolf, Gunnar Ternhaf, and Håkan Rydving, Om joik (Hedemora: Gidlund, 1988).
Klemming, G. E., and J. G. Nordin, Svensk boktryckeri-historia 1483–1883: med indelande allmän öfversigt (Stockholm: Mannerheim & Mannerheim, 1983).
Klinge, Matti, etc., Helsingin yliopisto 1640–1990, 1: Kuninkaallinen Turun Akatemia 1640–1808 (Helsinki: Otava, 1987).
Klöker, Martin, Literarisches Leben in Reval in der ersten Hälfte des 17. Jahrhunderts (1600–1657). Institutionen der Gelehrsamkeit und Dichten bei Gelegenheit, I: Darstellung (Tübingen: Max Niemeyer Verlag, 2005).
Klöker, Martin, Caspar und Catharina. Eine Revaler Liebe in Briefen des 17. Jahrhunderts (Münster: LIT Verlag, 2020).
Knuutila, Jyrki, ‘Liturgisen yhdenmukaistamisen toteutuminen Suomessa reformaatiokaudella 1537–1614’, Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja, 77 (1987), pp. 9–40.
Knuutila, Jyrki, ‘Aapiset ja katekismukset’, in Tuija Laine (ed.), Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997), pp. 80–83.
Knuutila, Jyrki, ‘Evangeliumit ja epistolat, 1618 and 1622’, in Tuija Laine (ed.), Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997), pp. 117–122.
Knuutila, Jyrki, ‘Franciscus Raguel: Lex Politica Dei, 1607’, in Tuija Laine (ed.), Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997).
Knuutila, Jyrki, ‘Hartauskirjallisuus’, in Tuija Laine (ed.), Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997), pp. 146–149.
Knuutila, Jyrki, ‘Jacobus Petri Finno: Catechismus, 1583’, in Tuija Laine (ed.), Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997).
Knuutila, Jyrki, ‘Jacobus Petri Finno: Yxi wähä rucous kiria, 1583’, in Tuija Laine (ed.), Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997).
Knuutila, Jyrki, ‘Virsikirjat ja hengelliset laulukirjat’, in Tuija Laine (ed.), Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997), pp. 134–140.
Knuutila, Jyrki, ‘Yxi wähä suomenkielinen wirsikirja, 1605’, in Tuija Laine (ed.), Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997).
Knuutila, Jyrki, ‘Tukholman suomalaisen seurakunnan “messukirja” ja jumalanpalveluselämän muuttuminen evankeliseksi 1500-luvulla’, in Jorma Hannikainen (ed.), Facultas Ludendi: Erkki Tuppuraisen juhlakirja (Iisalmi: Sibelius-Akatemia, Kuopion osasto, 2010), 79–114.
Knuutila, Jyrki, and Markus Hiekkanen, ‘Viipurin kirkollinen elämä ja sen vaikutus kirkolliseen kulttuuriin 1200-luvun lopusta vuoteen 1710’, in Petri Karonen (ed.), Arki, kirkko, artefakti. Viipurin kulttuurihistoriaa Ruotsin ajalla (n. 1300–1710) (Helsinki: Viipurin suomalainen kirjallisuusseura, 2017), pp. 26–84.
Konow, Jan von, Sveriges adels historia (Karlskrona: Axel Abrahamsson, 2005).
Korhonen, Mikko, ‘Sirma, Olaus Matinpoika’ (23 March 2007), in Kansallisbiografia- verkkojulkaisu (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997–), http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002341, accessed 28 March 2019.
Korpiola, Mia, ‘Kyrkotukt för hela folket: hertig Gustafs av Saxen “horerij” och luthersk kyrkodisciplin i Sverige på 1500- och 1600-talen’, in Jukka Kekkonen etc. (eds.) Norden, Rätten, Historia. Festskrift Till Lars Björne (Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 2004), pp. 65–99.
Korpiola, Mia, ‘Marrying off Sons and Daughters: Attitudes Towards the Consent of Parents and Guardians in Early Modern Sweden’, in Grethe Jacobsen etc. (eds.), Less Favored – More Favored: Proceedings from a Conference on Gender in European Legal History, 12–19th centuries (Copenhagen: The Royal Library, 2005), pp. 1–30.
Koski, Suvi-Päivi, Geist=reiches Gesang=Buch vuodelta 1704 pietistisenä virsikirjana. Tutkimus kirjan toimittajasta, taustasta, teologiasta, virsistä ja virsirunoilijoista. Diss. (Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura, 1996).
Koski, Suvi-Päivi, ‘Yxi Wähä suomenkielinen Wirsikirja – arvokas harvinaiskirjahankinta’, in Kansalliskirjasto 1 (2005), https://www.doria.fi/handle/10024/25415, Accessed 18 July 2020.
Koski, Suvi-Päivi, ‘Zur Rezeption des Freylinghausenschen Gesangbuches in Schweden, in Finnland und in Estland des frühen 18. Jahrhunderts’, Hymnologi 39/1 (2010).
Koski, Suvi-Päivi, ‘Ennennäkemätön kirjalöytö Saksasta’, Bibliophilos, 1 (2016), pp. 4–12.
Koski, Suvi-Päivi, ‘Paul Gerhardt in Finnland. Aspekte der Verbreitungsgeschichte seiner Lieder im Norden’, in Winfried Böttler (ed.), “Wach auf, mein Herz, und singe”. Paul Gerhards Lieder im Ostseeraum. (Berlin: Frank & Timme, 2020).
Koskinen, Ulla, Hyvien miesten valtakunta: Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin toimintakulttuuri 1500-luvun lopun Suomessa (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011).
Koskinen, Ulla, ‘Sodankäynnin perustelut suomalaisupseerien kirjeenvaihdossa 25-vuotisessa sodassa (1570–1595)’, in Jaakkojuhani Peltonen and Ollimatti Peltonen (eds.), Lupa tappaa: sodankäynnin ja sotien oikeuttamisen pitkä historia (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019), pp. 144–167.
Kotivuori, Yrjö, ‘Mårten Allenius’ (18 September 2010) in Yrjö Kotivuori (ed.), Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 (Helsinki: Helsingin yliopisto, 2005), https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3540, accessed 29 March 2019.
Kotivuori, Yrjö, ‘Anders Molander’ (24 September 2010), in Yrjö Kotivuori (ed.), Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 (Helsinki: Helsingin yliopisto, 2005), https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2122, accessed 15 February 2018.
Kotivuori, Yrjö, ‘Könik Kuuth’ (16 August 2011), in Yrjö Kotivuori (ed.), Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 (Helsinki: Helsingin yliopisto, 2005), https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U436, accessed 20 May 2018.
Kreitzer, Beth, ‘The Lutheran sermon’, in Larissa Taylor (ed.), Preachers and People in the Reformations and Early Modern Period (Leiden: Brill, 2001), pp. 35–63.
Kreslins, Janis, ‘Linguistic Landscapes in the Baltic’, Scandinavian Journal of History 28/3–4 (2010), pp. 165–174, http://dx.doi.org/10.1080/03468750310003659.
Krikmann, Arvo, Fraseoloogiline aines eesti vanimais grammatikates ja sõnastikes (Tallinn: Valgus, 1986).
Krikmann, Arvo, ‘Piibel kui ütluste allikas’, Keel ja Kirjandus, 5 (1996).
Krikmann, Arvo, Eesti lühivormide allikaloost (1999), sections 3.1 and 3.2, http://www.folklore.ee/~kriku/ALLIK/, accessed 3 December 2023.
Krohn, Julius, Kantelettaren tutkimuksia, II (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1901).
Kroon, Sigurd, Ordinarium Missae. Studier kring melodierna till Kyrie, Gloria, Sanctus och Agnus Dei t.o.m. 1697 års koralpsalmbok (Lund: Gleerup, 1953).
Kuha, Miia, ‘A parody of the church service in seventeenth-century Finland. Reconstructing popular religion on the basis of court records’, Frühneuzeit-Info, 23/1–2 (2012), pp. 99–104.
Kuha, Miia, ‘Rörelse i periferin. Kyrkobesöket i 1600-talets Savolax’, in Mats Hallenberg and Magnus Linnarsson (eds.), Politiska rum. Kontroll, konflikt och rörelse i det förmoderna Sverige 1300–1850 (Lund: Nordic Academic Press 2014), pp. 159–173.
Kuha, Miia, ‘Popular religion in the periphery. Church attendance in seventeenth- century eastern Finland’, Perichoresis, 13/2 (2015), pp. 17–33.
Kuha, Miia, Pyhäpäivien vietto varhaismodernin ajan Savossa (vuoteen 1710) (Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2016), http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6598-3.
Kuha, Miia, ‘Prästkarriären, prästernas rörlighet och förhållande till lokalsamhällen i Viborgs stift 1650–1710’, Historisk Tidskrift för Finland 106/2 (2021), pp. 271–300.
Küng, Enn, and Marten Seppel (eds.), Eesti ajalugu, III: Vene-Liivimaa sõjast Põhjasõjani (Tartu: Tartu Ülikooli ajaloo ja arheoloogia instituut, 2013).
Kuronen, Miia (= Kuha, Miia), Onnea tavoitellen, vaaraa välttäen: kansanomainen uskonnonharjoitus sekä noituus- ja taikuuskäsitykset puhdasoppisuuden ajan Kuopion pitäjässä, master’s thesis, University of Jyväskylä (2009), http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201002051189.
Kurvinen, Onni, Vanha virsikirja. Vuoden 1701 suomalaisen virsikirjan synty ja sisällys. Diss. (Rauma: [Onni Kurvinen], 1941).
Kurvinen, P. J. I., Suomen virsirunouden alkuvaiheet v:een 1640 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1929).
Kuusi, Matti, ‘Maailmanlyriikkaa’, in Hannu Launonen and Kirsti Mäkelä (eds.), Folklore tänään (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1974), pp. 184–196.
Kuusi, Matti, ‘Questions of Kalevala metre: what exactly did Kalevala language signify to its users?’, in Anna-Leena Siikala and Sinikka Vakimo (eds.), Songs beyond the Kalevala. Transformations of Oral Poetry (Helsinki: Finnish Literature Society, 1994), pp. 41–55.
Kuusi, Matti, ‘Salamnius, Matthias’ (22 April 1998), Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997–), http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002340.
Kvist, Roger, ‘Myten om samerna och alkoholen’, Spiritus, 6 (2004), pp. 1–13.
Kyhlberg, Bengt, Musiken i Uppsala under stormaktstiden. Bidrag till dess historia grundade på en arkivinventering, 1. (Uppsala: Uppsala universitet, 1974).
Kylli, Ritva, Saamelaisten kaksi kääntymystä. Uskonnon muuttuminen Utsjoen ja Enontekiön lapinmailla 1602–1905 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012).
Laakso, Johanna, ‘The Finnic Languages’, in Östen Dahl and Maria Koptjevskaja-Tamm (eds.), The Circum-Baltic Languages: Typology And Contact, Vol. 2 (Amsterdam: John Benjamins Publishing, 2001), pp. 179–212.
Laakso, Johanna, ‘The Language of the People, or a Language for the People? On the Literarisation of the Vernaculars in Finland and Estonia’, in Anfangsgeschichten: Der Beginn volkssprachiger Schriftlichkeit in komparatistischer Perspektive. Origin Stories: The Rise of Vernacular Literacy in a Comparative Perspective (Leiden: Wilhelm Fink, 2018), https://doi.org/10.30965/9783846763469_010, pp. 199–218.
Laasonen, Pentti, Pohjois-Karjalan luterilainen kirkollinen kansankulttuuri Ruotsin vallan aikana (Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura, 1967).
Laasonen, Pentti, ‘Bjugg, Petrus (1587–1655)’ (18 July 2000), in Kansallisbiografia- verkkojulkaisu (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997–) http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/478/, accessed 3 December 2015.
Laasonen, Pentti, ‘Elimaeus, Olaus’ (18 July 2000), in Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997–), http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-000475.
Laasonen, Pentti, Luterilaisuus Rooman ja Geneven välissä. Luterilaisuuden identiteettitaistelu 1577–noin 1590 (Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1998).
Laasonen, Pentti, Novgorodin imu. Miksi ortodoksit muuttivat Venäjälle Käkisalmen läänistä 1600-luvulla? (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005).
Laasonen, Pentti, Vanhan ja uuden rajamaastossa: Johannes Gezelius nuorempi kulttuurivaikuttajana (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009).
Lager-Kromnow, Birgitta, ‘Johan III’. In: Svenskt biografiskt lexikon, urn:sbl:12099.
Lagerborg, Rolf, ‘Vår äldsta konstdiktning’, Skrifter utgifna af Svenska Litteratursällskapet i Finland, 78 (1907), pp. 57–111.
Lagus, Wilhelm Gabriel (ed.), Handlingar och uppsatser rörande Finlands kyrko-historia, 1 (Helsinki: Wasenius, 1845).
Lagus, Wilhelm Gabriel (ed.), Handlingar och uppsatser rörande Finlands kyrko-historia, 4 (Helsinki: A. W. Gröndahl, 1847).
Lagus, Wilhelm Gabriel, Undersökningar om finska adelens gods och ätter, eller Jesper Mattsson Krus’ förteckning öfver nye och gamble frelsis landböndher 1618 med biografiska, genealogiska, heraldiska, topografiska och kameraliska anteckningar (Helsinki: J. C. Frenckell & son, 1860).
Lahtinen, Anu, ‘“There’s No Friend Like a Sister:” Sisterly Relations and the Rhetoric of Sisterhood in the Correspondence of the Aristocratic Stenbock Sisters’, Collegium: Studies across Disciplines in the Humanities and Social Sciences, 2 (Helsinki: Helsinki Collegium for Advanced Studies, 2007), pp. 180–203.
Lahtinen, Anu, Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset. Naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä 1470–1620 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007), tr. Anpassning, förhandling, motstånd. Kvinnliga aktörer i släkten Fleming 1470–1620 (Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009).
Lahtinen, Anu, ‘A Nobleman’s Death. Power Struggle and Resistance in Accounts of a Political Execution in Early Modern Sweden’, in Henrik Jensen (ed.), Rebellion and Resistance (Pisa: Pisa University Press, 2009), pp. 33–49.
Lahtinen, Anu, ‘The Marriage Process in the Light of Family Correspondence: A Comparative Perspective on the Swedish Evidence’, in Mia Korpiola (ed.) Regional Variations in Matrimonial Law and Custom in Europe, 1150–1600 (Leiden: Brill, 2011), pp. 251–273.
Lahtinen, Anu, ‘Pragmaattiset protestantit? Kuningas ja aateli reformaation rakentajina’, in Meri Heinonen and Marika Räsänen (eds.) Pohjoinen reformaatio (Turku: Turun historiallinen yhdistys, 2016), pp. 25–41.
Lahtinen, Anu, and Jussi Hanska, ‘Keskiajalta 1500-luvun lopulle’, in Jussi Hanska and Kirsi Vainio-Korhonen (eds.), Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010), pp. 17–111.
Laidre, Margus, Dorpat 1558–1708. Linn väe ja vaenu vahel (Tallinn: Argo, 2008).
Laine, Esko M., ‘Papisto ja yhteiskunta Suomessa 1600-luvulla’, Historiallinen arkisto, 105 (Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1995), pp. 131–178.
Laine, Esko M., Yksimielisyys – sota – pietismi. Tutkimuksia suomalaisesta papistosta ja yhteiskunnasta kolmikymmenvuotisesta sodasta pikkuvihaan, Diss. (University of Helsinki, 1996).
Laine, Esko M. ‘Did Mandatory Literacy Distort Lutheranism? The Church, Literacy, and Social Control in Finland from the Reformation Era to the Age of Lutheran Orthodoxy’, in Tuija Laine (ed.), Luther, The Reformation and the Book (Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2012).
Laine, Esko M., and Tuija Laine, ‘Kirkollinen kansanopetus’, in Jussi Hanska and Kirsi Vainio-Korhonen (eds.), Huoneentaulun maailma. Kasvatus ja koulutus Suomessa keskiajalta 1860-luvulle. Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historia, 1 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010), pp. 258–306.
Laine, Tuija, ‘Manuale Finnonicum -julkaisun synty ja kehitys’, Opusculum, 2–4 (1991), pp. 177–211.
Laine, Tuija, ‘Johannes Gezelius vanhemman katekismus ja sen lähteet’, Teologinen aikakauskirja, 98/5 (1993), pp. 381–399.
Laine, Tuija (ed.), Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997).
Laine, Tuija, ‘Ericus Erici Sorolainen: Catechismus, 1614’, in Tuija Laine (ed.), Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997), pp. 84–85.
Laine, Tuija, ‘Ericus Erici Sorolaisen Wähä catechismus ja vuoden 1657 katekismuspainoksen synty’, in Tuija Laine (ed.), Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997), pp. 86–88.
Laine, Tuija, ‘Manuale Finnonicum 1600-luvulla’, in Tuija Laine (ed.), Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997), pp. 140–143.
Laine, Tuija, ‘Vanhan Viipurin hiippakunnan alueen kirjahistorian lähteet’, in Ilkka Huhta and Juha Meriläinen (eds.), Kirkkohistorian alueilla: juhlakirja professori Hannu Mustakallion täyttäessä 60 vuotta (Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura, 2011), pp. 217–225.
Laine, Tuija, ‘Finnish Primary Religious Books from the Sixteenth and Seventeenth Centuries’, in Tuija Laine (ed.), Luther, the Reformation and the Book (Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2012).
Laine, Tuija, ‘Finnish Translations and Publication of Luther’s Texts’, in Tuija Laine (ed.), Luther, the Reformation and the Book (Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2012).
Laine, Tuija, ‘Viipurin kirjallinen kulttuuri vuoteen 1710’, in Petri Karonen (ed.), Arki, kirkko, artefakti. Viipurin kulttuurihistoriaa Ruotsin ajalla (n. 1300–1710) (Helsinki: Viipurin suomalainen kirjallisuusseura, 2017), pp. 124–148.
Laine, Tuija, Aapisen ja katekismuksen tavaamisesta itsenäiseen lukemiseen. Rahvaan lukukulttuurin kehitys varhaismodernina aikana (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017).
Laine, Tuija, ‘Lapsille tarkoitetut uskonnolliset kirjat’, in Esko M. Laine and Minna Ahokas (eds.), Hyödyllisen tiedon piirit. Tutkimuksia papistosta, rahvaasta ja tiedon rakentumisesta 1700-luvulla (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018), pp. 184–219.
Laine, Tuija and Cecilia af Forselles (eds.), Kirjakulttuuri kaupungissa 1700-luvulla (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008).
Laine, Tuija, and Rita Nyqvist (eds.): Suomen kansallisbibliografia. Finlands nationalbibliografi. Finnische Nationalbibliographie 1488–1827 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996).
Laitinen, Heikki, ‘Barokki tunteen ja järjen dialogina. Hemminki Maskulaisen Uscovaisen sielun halu Christuxen jälken’, Hymnos (2005), pp. 143–163.
Laitinen, Heikki, ‘Maskun Hemmingin virsikirjan neljä vuosisataa (1605–2005): veisaajan kokemuksia’, in Tuomas Eerola and Petri Toiviainen (eds.), Suomen musiikintutkijoiden symposiumin satoa. (Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2005), http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-2162-X.
Laitinen, Heikki, ‘Runolaulu Turun Akatemiassa’, in Anneli Asplund etc. (eds.), Suomen musiikin historia, 8: Kansanmusiikki (Helsinki: WSOY, 2006), pp. 52–65.
Laitinen, Lea and Kati Mikkola, Kynällä kyntäjät: kansan kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013).
Lamberg, Marko, ‘Perceptions of Finns and Ethnic Boundaries in Sweden during the Middle Ages and the Early Modern Era’, NORDEUROPAforum: Zeitschrift für Kulturstudien 1 (2004), pp. 3–23.
Lāms, Ojārs, ‘Who are the humanists of Riga: a general introduction to the phenomenon’, Letonica. Humanitāro zinātņu žurnāls, 30 (2015), pp. 9–20.
Lappalainen, Jussi T., ‘Kustaa II Aadolf’ (12 February 2008), in Kansallisbiografia- verkkojulkaisu. Studia Biographica 4 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997), https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/311accessed 17 October 2019.
Lappalainen, Mirkka, Susimessu. 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa (Helsinki: Siltala, 2009).
Lappalainen, Mirkka, Pohjolan leijona. Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632 (Helsinki: Siltala, 2014).
Lares, Jenni, Alkoholinkäytön sosiaaliset merkitykset 1600-luvun länsisuomalaisessa maaseutuyhteisössä (Tampere: Tampereen yliopisto, 2020). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1629-7.
Larsson, Lars-Gunnar, ‘Samiska’, in Bo Andersson and Raimo Raag (eds.), Från Nyens skans till Nya Sverige: Språken i det Svenska Riket under 1600-talet (Stockholm: Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademien, 2012), pp. 88–103.
Lassila, Juhani, Lapin koulutushistoria. Kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut, 2 (Oulu: Oulu University Press, 2001).
Laufer, Catherine Ella, Hell’s Destruction: An Exploration of Christ’s Descent to the Dead (Burlington: Ashgate, 2013).
Laugaste, Eduard, Eesti rahvaluuleteaduse ajalugu, 1: Valitud tekste ja pilte (Tallinn: Eesti Riiklik Kirjastus, 1963).
Laugaste, Eduard, ‘Regivärsilise rahvalaulu stiilist’, in Ülo Tedre (ed.), Eesti rahvalaulud. Antoloogia, 4 (Tallinn: Eesti Raamat, 1974).
Laugaste, Eduard, Eesti rahvaluule (Tallinn: Valgus, 1975).
Lausten, Martin S., Die Reformation in Dänemark, trans. Lise Miller Tönnies, ed. Johannes Schilling (Gütersloh: Gütersloher Verlagshaus, 2008).
Lavery, Jason, The History of Finland (Westport, Connecticut: Greenwood Press, 2006).
Lavery, Jason, Reforming Finland: The Diocese of Turku in the Age of Gustav Vasa 1523–1560 (Leiden: Brill, 2018).
Leaver, Robin A., Luther’s Liturgical Music. Principles and Implications (Grand Rapids: William B. Eerdman, 2007).
Lehto, Manja, ‘Uhanalainen inkeroinen’, UHLCS (Helsinki: University of Helsinki, 1998), http://www.ling.helsinki.fi/uhlcs/projects/databank/lehto/uhanalainen-inkeroinen.htm, accessed 1 August 2018.
Lehtola, Veli-Pekka, Rajamaan identiteetti: lappilaisuuden rakentuminen 1920- ja 1930- luvun kirjallisuudessa (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997).
Lehtola, Veli-Pekka, Saamelaiset: Historia, yhteiskunta, taide, 2nd. ed. (Inari: Puntsi, 2015).
Lehtonen, Tuomas M. S., ‘Spoken, written, and performed in Latin and vernacular cultures from the Middle Ages to the early seventeenth century: Ramus virens oliuarum’, in Lars Boje Mortensen, Tuomas M. S. Lehtonen with Alexandra Bergholm (eds.), The Performance of Christian and Pagan Storyworlds. Non-Canonical Chapters of the History of Nordic Medieval Literature (Turnhout: Brepols, 2013), pp. 109–139.
Lehtonen, Tuomas M. S., ‘Pious hymns and Devil’s music: Michael Agricola (c. 1507–57) and Jacobus Finno (c. 1540–88) on church song and folk beliefs’, in Tuomas M. S. Lehtonen and Linda Kaljundi (eds.), Re-forming Texts, Music, and Church Art in the Early Modern North (Amsterdam: Amsterdam University Press, 2016), pp. 179–216. https://doi.org/10.1515/9789048524938-009.
Lehtonen, Tuomas M. S. and Linda Kaljundi (eds.), Re-Forming Texts, Music and Church Art in the Early Modern North (Amsterdam: Amsterdam University Press, 2016). https://doi.org/10.1515/9789048524938.
Lehtonen, Tuomas M. S., and Kati Kallio, ‘Petrus Melartopaeuksen kirjeet ja virsisuomennokset: seremoniat, kansanusko ja runokieli 1500- ja 1600-luvun Suomessa’, Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja, 106 (2016), pp. 168–202.
Leinberg, Karl Gabriel, Handlingar rörande finska skolväsendets historia, 2. (Jyväskylä, 1887).
Leinberg, K. G., Handlingar rörande Finska kyrkan och presterskapet, 7 vols. (Jyväskylä: Jyväskylä boktryckeri, 1898–1907).
Leinberg, Karl Gabriel, Några underrättelser om finska nationella församlingen i Stockholm (Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1903).
Leino, Pentti, ‘“Eesti värsiõpetuse” võimalused’, Looming, 8 (1985).
Lempiäinen, Pentti (ed.), Jaakko Finnon Virsikirja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988).
Lempiäinen, Pentti (ed.), Virsitieto. Käsikirja virsikirjan käyttäjille (Helsinki: Kirjapaja, 1988).
Lempiäinen, Pentti, ‘Ensimmäinen suomalainen virsikirja’, in Pentti Lempiäinen (ed.), Jaakko Finnon Virsikirja (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988), pp. 358–361.
Lempiäinen, Pentti, ‘Virsirunoilijoiden elämäkerrasto’, in Pentti Lempiäinen (ed.), Virsitieto. Käsikirja virsikirjan käyttäjille (Helsinki: Kirjapaja, 1988).
Lempiäinen, Pentti, ‘Finno, Jacobus’, in Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (11 January 2012) (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997–); http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-002310, accessed 9 September 2019.
Lempiäinen, Pentti, ‘Hemminki Maskulainen 1605 – totta vai tarua?’, Hymnos (2009), pp. 93–97.
Lenz, Wilhelm, ‘Undeutsch. Bemerkungen zu einem besonderen Begriff der baltischen Geschichte’, in ed. Bernhart Jähnig and Klaus Militzer (eds.), Aus der Geschichte Alt-Livlands. Festschfrift für Heinz von zur Mühlen zum 90. Geburtstag (Münster: Lit, 2004), pp. 169–184.
Lepajõe, Marju, ‘Johannes Gutslaffi grammatilised vaatlused’, in Johannes Gutslaff, Observationes grammaticae circa linguam Esthonicam. Grammatilisi vaatlusi eesti keelest (Tartu: Tartu Ülikool, 1998), pp. 285–316.
Lepik, Mart, ‘Kuressaare eesti kooli õppekava 1706. a.’, Ajalooline Ajakiri, 4 (1929), pp. 236–239.
Leskelä, Ilkka, ‘Trade and the Known World. Finnish Priests’ and Laymen’s Networks in the Late Medieval Baltic Sea Region’, in Tuomas M. S. Lehtonen and Linda Kaljundi (eds.), Re-forming Texts, Music, and Church Art in the Early Modern North (Amsterdam: Amsterdam University Press, 2016). https://doi.org/10.1515/9789048524938-005.
Lewalski, Barbara K., Milton’s Brief Epic. The Genre, Meaning, and Art of “Paradise Regained” (London: Methuen, 1966).
Lewalski, Barbara K., Protestant Poetics and the Seventeenth-Century Religious Lyric (New Jersey: Princeton University Press, 1979).
Lewenhaupt, Adam, Sveriges ridderskaps och adels kalender 1913 (Stockholm: Bonnier, 1912).
Liber cantus in quo glorificationes, hoc est: Kyrie et Venite, nec non: Sequentiae ac Antiphonae, in summis & simplicibus Festis, atq; diebus Dominicalibus usitatae, continentur. Additus est etiam cantus ecclesiasticus sive Gregorianus, qui in solennibus Ecclesiae Festivitatibus, canitur. Item: Threnodiae, quibus in funerum deductionibus, utuntur (Uppsala: Eskil Mattsson, 1620). USTC 252345.
Liber Cantus Upsaliensis, ed. Pehr Edwall, Laurentius Petri sällskapets urkundsserie, 2 (Lund: Gleerup, 1943).
Liedgren, Emil, Svensk Psalm och Andlig Visa. Olaus Petri-föreläsningar i Uppsala mars 1924 (Stockholm: Svenska Kyrkans Diakonistyrelse, 1926).
Liedgren, Emil, Norrländska psalmer och psalmister (Uppsala: Almqvist & Wiksell, 1932).
Liedgren, Emil, Den svenska psalmboken: en historisk överblick (Stockholm: Sveriges kristliga studentrörelse, 1967).
Liiv, Otto, and Hans Kruus (eds.), Eesti ajalugu, III: Rootsi ja Poola aeg (Tartu: Eesti Kirjanduse Selts, 1940).
Lindberg, Nils J., Paper Comes to the North. Sources and Trade Routes of Paper in the Baltic Sea Region 1350–1700. (Marburg (Lahn): International Association of Book Historians, 1998).
Lindberg, Sten G., The Art of the Book in Sweden (Lund: Svenska Institutet, 1983).
Lindgärde, Valborg, ‘Nu skal och herren Upptaga Mig. Två Självbiografiska Texter Från 1600-Talet.’ in Elisabeth Møller Jensen, Eva Hættner Aurelius, and Anne-Marie Mai (eds.) Nordisk kvinnolitteraturhistoria, 1: I Guds namn, 1000–1800 (Höganäs: Wiken, 1993), pp. 277–285.
Lindgärde, Valborg, Jesu Christi pijnos historia rijmwijs betrachtad. Svenska passionsdikter under 1600- och 1700-talet (Lund: Lund University Press, 1996).
Lindmark, Daniel, Uppfostran, undervisning, upplysning. Linjer i svensk folkundervisning före folkskolan (Umeå: Umeå universitet, 1995).
Lindmark, Daniel, ‘Syndiga hedningar och ädla vildar. Synen på samer och indianer i tidigmoderna svenska missionsskildringar’, in Hanne Sanders (ed.) Mellem Gud och Djævelen. Religiøse og magiske verdensbilleder i Norden 1500–1800 (Copenhagen: Nordiska Ministerrådet, 2001), pp. 203–230.
Lindmark, Daniel, Reading, Writing and Schooling. Swedish Practices of Education and Literacy, 1650–1880 (Umeå: Umeå universitet, 2004).
Lindmark, Daniel, Ecclesia Plantanda. Swedishness in Colonial America (Umeå: Umeå universitet, 2005).
Lindmark, Daniel and Olle Sundström (eds.), De historiska relationerna mellan Svenska kyrkan och samerna. En vetenskaplig antologi. Band I (Skellefteå: Artos and Norma, 2016).
Lindquist, David, Studier till den svenska evangelieboken. En liten bönbok (Uppsala: Kyrkohistoriska Föreningen, 1944).
Lindroth, Sten, Svensk lärdomshistoria I. Medeltiden, Reformationstiden (Stockholm: Norstedts, 1975; repr. 1997).
Lindroth, Sten, Svensk lärdomshistoria, 2: Stormaktstiden (Stockholm: Norstedts, 1975; repr. 1997).
Lindström, Peter, Prästval och politisk kultur 1650–1800 (Umeå: Umeå universitet, 2003).
Lockhart, Paul Douglas, Sweden in the Seventeenth Century (New York: Bloomsbury Publishing, 2004).
Lohk, Ahti, and Kristiina Ross, ‘Joachim Rossihniuse ja Heinrich Stahli perikoopide võrdlus’, Emakeele Seltsi Aastaraamat, 64 (2019), pp. 65–110. http://doi.org/10.3176/esa64.03.
Lorbeer, Lukas, Die Sterbe- und Ewigkeitslieder in deutschen lutherischen Gesangbüchern des 17. Jahrhunderts. (Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht, 2012).
Lotman, Maria-Kristiina, ‘Martin Opitz ja eesti luule katkestamatuse kultuur’, in Martin Opitz, Raamat saksa luulekunstist, tr. Kai Tafenau and Maria-Kristiina Lotman (Tallinn: TLÜ Kirjastus, 2016).
Lotman, Maria-Kristiina, ‘Die Versmaße, -formen, Prosodie und Rhytmik in der Dichtung von David Hilchen’, in Kristi Viiding and Martin Klöker (eds.), David Hilchen, Sub velis poeticis. Lateinische Gedichte (Münster: LIT Verlag, 2021).
Lotman, Maria Kristiina, and Rebekka Lotman, ‘Rhyme in Estonian Poetic Culture’, in Venla Sykäri and Nigel Fabb (eds.), Rhyme and Rhyming in Verbal Art and Song (Helsinki: Finnish Literature Society, 2022), pp. 134–152. https://doi.org/10.21435/sff.25.
Lotman, Piret, ‘Saleman ja Saalomon. Põgus sissevaade 1656. aastal ilmunud eestikeelsesse kirikulauluraamatusse’, in Katre Kaju (ed.), Kroonikast epitaafini (Tartu: Rahvusarhiiv, 2017).
Lövgren, Oskar, Psalm- och sånglexicon (2nd edn, Stockholm: Gummesson, 1964).
Löw, Bengt, ‘Johannes Schefferus och hans Lapponia’, in Johannes Schefferus, Lappland, ed. John Granlund etc. (Uppsala: Almqvist & Wiksell 1956), pp. 9–23.
Luctus in obitum Illustrissimi Herois, Domini Ioannis Zamoyskide Zamoscie, Regni Poloniae Supremi Cancellarii, et exercituum Ducis Generalis: Die tertia Iunii Anno 1605 pie placideque defuncti (Zamość: Marcin Łęski, 1605). USTC 268958.
Ludwig, Walther, ‘Der Humanist Laurentius Rhodomanus als griechischer Dichter Laurentios Rodoman und seine Autobiographie von 1582’, Neulateinisches Jahrbuch. Journal of Neo-Latin Language and Literature, 16 (2014), pp. 137–171.
Lund, David Johannis, and Ericus Erici Cajanus, Lingvarum ebraeae et finnicae convenientia (Turku: Johan Larsson Wall, 1697), http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2014-00004507. USTC 268952.
Lundberg, Anders, Kyrkofäder, reformatorer och ‘ofromma oxförare’. Bruket av kyrkofäderna I polemic gentemot kalvinism och romersk katolicism i Sverige 1527–1604 (Lund: Lunds universitet, 2012).
Lundmark, Bo, ‘Medeltida vittnesbörd om samerna och den katolska kyrkan’, in Daniel Lindmark and Olle Sundström (eds.), De historiska relationerna mellan Svenska kyrkan och samerna. En vetenskaplig antologi, 1 (Skellefteå: Artos & Norma, 2016).
Luther, Martin, D. Martinus Lutheruxen Catechismus se suurembi hänen cuningallisen Maij:tins cuningas Carlein, sen XI. Ruotzin, Göthein, ja Wendein, etc. etc. suurwoimallisimman cuningan ja herran armollisimman käskystä, ja culutuxella. Suomexi käätty â Jacobo Raumanno pastore & praeposito in Birckala (Turku: Johan Winter, 1674).
Luther, Martin, Lutheri Catechismus, Öfwersatt på American-Virginiske Språket (Stockholm: Georg Gottlieb Burchardi, 1696). USTC 262337–262338.
Luukkanen, Tarja-Liisa, Mitä maalaiskansa luki? Kirjasto, kirjat ja kirjoja lukeva yhteisö Karstulassa 1861–1918 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016).
Lyster, Jens, ‘En liten psalmbok – en svensk 1600-talstradition’ (1.), Hymnologiske Meddelelser 4 (1974), pp. 157–180.
Lyster, Jens, ‘En liten psalmbok – en svensk 1600-talstradition’ (2), Hymnologiske Meddelelser 2–3 (1975), pp. 114–134.
Lyster, Jens, ‘En liten psalmbok – en svensk 1600-talstradition’ (3), Hymnologiske Meddelelser 1 (1976), pp. 31–42.
Mager, Inge, ‘Lied und Reformation. Beobachtungen zur reformatorischen Singbewegung in norddeutschen Städten’, in Das protestantische Kirchenlied im 16. und 17. Jahrhundert. Text-, musik- und theologiegeschichtliche Probleme (Wiesbaden: Harrassowitz, 1986).
Mahrenholz, Christhard, ‘Übersicht über den Strophenbau der Lieder’, in Christhard Mahrenholz, Oskar Söhngen, and Otto Schlißke (eds.), Handbuch zum Evangelischen Kirchengesangbuch, I:1 (Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht, 1953).
Maissen, Thomas, ‘Political humanism’ (24 November 2016), in Manfred Landfester, Chad M. Schroeder (eds.), Brill’s New Pauly Supplements, II:8: The Reception of Antiquity in Renaissance Humanism (2017), http://dx.doi.org/10.1163/2468-3418_bnps8_SIM_004941, accessed 15 April 2019.
Mäkinen, Timo, Die aus frühen böhmischen Quellen überlieferten ‘Piae cantiones’ Melodie (Pieksämäki: Jyväskylän yliopisto, 1964).
Mäkinen, Timo, Piae Cantiones -sävelmien lähdetutkimuksia (Helsinki: Suomen musiikkitieteellinen seura, 1968).
Malmstedt, Göran, Bondetro och kyrkoro. Religiös mentalitet i stormaktstidens Sverige (Lund: Nordic Academic Press, 2002).
Mänd, Anu, and Marek Tamm (eds.) Making Livonia: Actors and Networks in the Medieval and Early Modern Baltic Sea Region (Abingdon: Routledge, 2020).
Margrét Eggertsdóttir, ‘From Reformation to Enlightenment’, in Daisy L. Neijmann (ed.), A History of Icelandic Literature (Lincoln: University of Nebraska Press, 2006), pp. 174–250.
Masing, Uku, ‘Martin Giläuse “Ehstnische Sprachbemerkungen”’, Emakeele Seltsi aastaraamat, 8 (1962).
Masing, Uku, and Albert Soosaar, ‘Kolme sajandi eest värsistatud lauluraamatust’, in Uku Masing, Eesti vanema kirjakeele lood (Tartu: Ilmamaa, 1999).
McCabe, Richard A., ‘Ungaineful Arte’. Poetry, Patronage, and Print in the Early Modern Era (Oxford: Oxford University Press, 2016).
Meije Issanda Jesusse Kristusse Wastne Testament … (Riga, Gedruckt durch Johann Georg Wilcken, Königl. Buchdr. Im Jahr M DC LXXXVI). USTC 268928.
Melander, Toini, Suomalaista tilapäärunoutta Ruotsin vallan ajalta, I–II (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1928–41).
Melve, Leidulf, Med ordet som våpen. Tale og skrift: vetsleg historie (Oslo: Universitet i Oslo, 2006).
Metslang, Helle, ‘Süntaktilisi aspekte eesti regilaulu värsiparallelismis’, Candidate thesis (Tallinn, 1978).
Miettinen, Riikka, Suicide in Seventeenth-Century Sweden. The Crime and Legal Praxis in the Lower Courts (Tampere: Tampereen yliopisto, 2015), https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510222364.
Mihkelev, Anneli, ‘Texts of Tallinn and Tartu in Estonian poetry’, in Virve Sarapik, Kadri Tüür, and Mari Laanemets (eds.), Koht ja paik. Place and Location, II (Tallinn: Eesti Kunstiakadeemia, 2002), pp. 429–452.
Mikkola, Kati, Tulevaisuutta vastaan. Uutuuksien vastustus, kansantiedon keruu ja kansakunnan rakentaminen (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009).
Milsom, John, ‘Printed music papers: research opportunities and challenges’, Andrea Lindmayr-Brandl and Grantley McDonald (eds.) Lasting Impressions: Music and Material Cultures of Print in Early Modern Europe (London: Routledge, 2021), pp. 41–62.
Moller, Arvid, Fata Dorpati. Den i förra tiden namnkunniga Lifländiska Staden Dorpts Öde, or, Kort beskrifningh öfwer Est- och Lifland … Så ock den i förra tiden namnkunniga staden Dorpts öde … (Västerås: Johan Laurentius Horrn (II), 1755).
Monaghan, E. Jennifer, Learning to Read and Write in Colonial America (Amherst: University of Massachusetts Press, 2005).
Montgomery, Ingun, Värjostånd och lärostånd. Religion och politik i meningsutbytet mellan kungamakt och prästerskap i Sverige 1593–1608. (Uppsala: Uppsala universitetet, 1972).
Montgomery, Ingun, ‘The Institutionalisation of Lutheranism in Sweden and Finland’, in Ole Peter Grill (ed.), The Scandinavian Reformation from Evangelical Movement to Institutionalisation of Reform (Cambridge: Cambridge University Press, 1995).
Montgomery, Ingun, Sveriges kyrkohistoria, 4: Enhetskyrkans tid (Stockholm: Verbum, 2002).
Mortensen, Lars Boje and Tuomas M. S. Lehtonen, with Alexandra Bergholm (eds.) The Performance of Christian and Pagan Storyworlds. Non-Canonical Chapters of the History of Nordic Medieval Literature (Turnhout, Brepols, 2013).
Moss, Ann, ‘Literary imitation in the sixteenth century: writers and readers, Latin and French’, in Glyn P. Norton (ed.), Cambridge History of Literary Criticism, III: The Renaissance (Cambridge: Cambridge University Press, 2008), pp. 107–118.
Muchembled, Robert, Culture populaire et culture des élites dans la France moderne (XVe–XVIIIe siècle) (Paris: Flammarion, 2011).
Muir, Edward, Ritual in Early Modern Europe (2nd edn; New York: Cambridge University Press, 2009).
Müller, Georg, Jutluseraamat (Tartu: Ilmamaa, 2007).
Murphy, James J. (ed.), A Short History of Writing Instruction: From Ancient Greece to Contemporary America (London: Routledge, 2012).
Möller, Christian, ‘Das 16. Jahrhundert’, in Christian Möller (ed.), Kirchenlied und Gesangbuch. Quellen zu ihrer Geschichte. Ein hymnologisches Arbeitsbuch (Tübingen: Francke, 2000), pp. 69,71, 85–86.
Någre Gudhelige Wijsor (Stockholm: Royal Printer, 1530). USTC 300153.
Någhra nyttigha andelighe loffsånger och wijsor (Stockholm, 1601). USTC 252371.
Någhra nyttigha andelighe loffsånger och wijsor (Stockholm: Andreas Gutterwitz, 1607). USTC 252372.
Napiersky, Carl Eduard, Beiträge zur Geschichte der Kirchen und Prediger Livland, III:2 (Jelgava [Mitau]: J. F. Steffenhagen und Sohn, 1851).
Nedkvitne, Arnved, Social Consequences of Literacy in Medieval Scandinavia (Turhout: Brepols, 2004).
Neununddreißig Estnische Predigten von Georg Müller aus den Jahren 1600–1606, ed. Wilhelm Reiman (Tartu: Schnakenburg, 1891).
Niedźwiedź, Jakub, ‘The Use of Books in 16th-century Vilnius,’ Terminus 15.2, 27 (2013), pp. 167–184.
Niiranen, Susanna, ‘Catherine Jagiellon, Queen Consort of Sweden: Counselling between the Catholic Jagiellons and the Lutheran Vasas’, in Helen Matheson- Pollock, Joanne Paul, and Catherine Fletcher (eds.) Queenship and Counsel in Early Modern Europe, (New York: Palgrave Macmillan, 2018), pp. 83–110.
Nilsén, Anna, ‘Reform and pragmatism. On church art and architecture during the Swedish Reformation era’, in Tuomas M. S. Lehtonen and Linda Kaljundi (eds.), Re-forming Texts, Music, and Church Art in the Early Modern North (Amsterdam: Amsterdam University Press, 2016), pp. 253–286.
Nirk, Endel, Estonian Literature: Historical Survey (Tallinn: Perioodika, 1987), pp. 35–36.
Nordin, Jonas M., ‘Sámi in Early Modern Stockholm in the Light of European Colonial Expansion. A Historical Archaeological Approach’, International Journal of Historical Archaeology 22 (2018), pp. 663–685, https://doi.org/10.1007/s10761-017-0430-5.
Norlind, Tobias, Svensk musikhistoria (Stockholm: Helsingborg, 1901).
Norlind, Tobias, Latinska skolsånger i Sverige och Finland. (Lund: Håkan Ohlsson, 1909).
Norlind, Tobias, ‘Svensk musikodling under reformationstidevarvet’, Svensk tidskrift för musikforskning, 26 (1944).
North, Michael, The Baltic. A History (Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 2016).
Nuorteva, Jussi, Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640 (Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1997).
Nuorteva, Jussi, ‘Kaarle IX’ (23 June 2000), in Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997–). http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-000312, accessed 6 October 2019.
Nyman, Magnus, Förlorarnas historia. Katolskt liv i Sverige från Gustav Vasa till drottning Kristina (Uppsala: Katolska bokförlaget, 1997).
Ohlsson, Ragnar, Abraham Angermannus. En biografisk studie (Stockholm: Svenska kyrkans diakonistyrelse, 1946).
Oja, Aulis, ‘Maskun kirkkoherrat Hemming Henrikinpoika ja Henrik Hoffman’, in Genos 35 (1964).
Ojala, Carl-Gösta and Jonas Monié Nordin, ‘Mapping Land and People in the North: Early Modern Colonial Expansion, Exploitation, and Knowledge’, Scandinavian Studies 91/1–2 (2019), pp. 98–133, https://doi.org/10.5406/scanstud.91.1-2.0098.
‘Oldest Complete Finnish Songbook Discovered in Dresden’ (7 January 2016), Répertoire international des sources musicales, http://www.rism.info/en/home/newsdetails/select/rediscovered/article/64/oldest-complete-finnish-songbook-discovered-in-dresden.html, accessed 10 March 2019.
Olli, Soili-Maria, Visioner av världen. Hädelse och djävulspakt i justitierevisionen 1680–1780 (Umeå: Umeå universitet, 2007).
Olofsson, Sven Ingemar, ‘Övre Norrlands historia under Gustaf Vasa och hans söner’, in Gunnar Westin and Sven Ingemar Olofsson (eds.), Övre Norrlands historia, I: Tiden till 1600 (Umeå: Norrbottens och Västerbottens läns landsting, 1962), pp. 255–516.
Olofsson, Sven Ingemar, ‘Övre Norrlands historia under Carl IX och Gustaf II Adolf’, in Gunnar Westin, Sven Ingemar Olofsson, and Åke Stille (eds.), Övre Norrlands historia, II: Tiden till 1600–1721 (Umeå: Norrbottens och Västerbottens läns landsting, 1965), pp. 1–319.
Olsen, Isaac, Om lappernes vildfarelser og overtro. Kildeskrifter til den lappiske mythologi ved J. Qvigstad, II (Trondhjem: Aktietrykkeriet, 1910).
Olsson, Bernt, Spegels Guds werk och hwila. Tillkomsthistoria, världsbild, gestaltning (Stockholm: Natur och kultur, 1963).
Olsson, Birger, ‘Bibeln på svenska’, in Sveriges kyrkohistoria, III. Reformationstid (Stockholm: Verbum, 1999).
Olsson, Harald, Johannes Messenius, Scondia illustrata. Studier i verkets tillkomsthistoria och medeltidpartiets källförhållanden (Lund: Glerupska univeristets-bokhandeln, 1944).
Ong, Walter J., Orality and Literacy: The Technologizing of the Word (London and New York: Methuen, 1982).
Oramo, Ilkka, ‘Virsikirjan vaiheita’ (4 November 2005), in Veijo Murtomäki (ed.), Muhi: Musiikin historiaa (Helsinki: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2006–) https://muhi.uniarts.fi/suomi_uskonpuhdistus3/, accessed 31 December 2020.
Ottow, Martin, and Wilhelm Lenz (eds.), Die evangelischen Prediger Livlands bis 1918 (Köln: Böhlau, 1977).
Oukka, Arvid, Tornionlaakson kansanperinnettä, IV (Tornio, 1976).
Paarma, Jukka, Hiippakuntahallinto Suomessa 1554–1604. Diss. (Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1980).
Paaskoski, Jyrki, ‘Inkerin kirkko Venäjän keisarikunnassa Suuresta Pohjan sodasta 1800-luvun alkuun’, in Jouko Sihvo and Jyrki Paaskoski (eds.), Inkerin kirkon neljä vuosisataa. Kansa, kulttuuri, identiteetti (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015), pp. 71–128.
Pajusalu, Karl, ‘The Reforming of the Southern Finnic Language Area,’ The Quasquicentennial of the Finno-Ugrian Society 258 (2009): 95–107.
Palme, Sven Ulric, ‘Karl IX’, in Svenskt biografiskt lexikon, https://sok.riksarkivet.se/sbl/artikel/12354, accessed 28 December 2020.
Parvio, Martti, ‘Karjalaisväritteinen kirkollinen kirjallisuus Viipurin hiippakunnassa 1600-luvun alkupuolella’, in Kyösti Pulliainen and Hannes Sihvo (eds.), Carelia rediviva. Juhlakirja professori Heikki Kirkiselle 22.9.1987 (Joensuu: Joensuun yliopisto, 1987), pp. 135–158.
Parvio, Martti, Isaacus Rothovius. Turun piispa (Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1959).
Parvio, Martti, ‘Suomalainen katekismus kyrillisin kirjaimin (1644) eli ns. van Selowin katekismus’, Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja, 75 (1985), pp. 45–60.
Parvio, Martti, ‘Upsalan kokouksen (1593) tunnustusmuodostus Ruotsi-Suomen kirkon reformatorisena pohjana’, in Martti Parvio (ed.), Confessio Fidei. Suomen luterilaisuuden ensimmäinen tunnustuskirja (Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1993), pp. 172–173.
Patricia Clavin, ‘Time, Manner, Place: Writing Modern European History in Global, Transnational and International Contexts’, European History Quarterly 40/4 (2010), pp. 624–640.
Paulaharju, Samuli, Lapin muisteluksia (Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1922).
Pekkanen, Tuomo, ‘Latinsk litteratur i Finland under 1500- och 1600-talen. Kort översikt över bestånd och forskning’, in Karsten Friis-Jensen (ed.), Latinen i Norden 1500–1700 (Køpenhamn: Museum Tusculanum, 1977), pp. 35–56.
Pekkanen, Tuomo, ‘Suomen uuslatinalainen runous ennen Turun akatemian perustamista’, in Pentti Laasonen etc. (eds.), Collegium Scientiae. Suomen oppihistorian kehityslinjoja keskiajalta Turun akatemian alkuaikoihin (Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura, 1983), pp. 99–120.
Pentikäinen, Juha, and Risto Pulkkinen, Saamelaisten mytologia (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018).
Peparinus, Johannes, Ad Magnificvm et Nobilem Dn. Davidem Hilchen I[uris]C[onsult]um et Oratorem Cl[arissi]mum Amplissimae Reip[ublicae] Rigensis Syndicum, Serenissimi Regis Poloniae per Liuoniam Secretarium, et nunc Legatum in Germaniam Ode Ioan[nis] Peparini, qua transeunti Helmaestadium gratulatur (Helmstedt: Jakob Lucius (I), 1595). USTC 608764.
Perälä, Anna, ‘Tulkintoja aiemmin tuntemattomasta Fennicasta’, Bibliophilos, 1 (2016).
Petersen, Nils Holger, ‘Lutheran Tradition and the Medieval Latin Mass’, in Eyolf Østrem etc. (eds.), The Arts and Cultural Heritage of Martin Luther (Copenhagen: Museum Tusculanum Press, 2003), pp. 33–49.
Petersson, Erik, Den skoningslöse. En biografi över Karl IX (Stockholm: Natur och kultur, 2008).
Pettegree, Andrew, Reformation and the Culture of Persuasion (Cambridge: Cambridge University Press, 2005).
Pettegree, Andrew, The Book in the Renaissance (New Haven: Yale University Press, 2010).
Pettegree, Andrew, ‘The Legion of the Lost. Recovering the Lost Books of Early Modern Europe’, in Flavia Bruni and Andrew Pettegree (ed.) Lost Books. Reconstructing the Print World of Pre-Industrial Europe (Leiden: Brill, 2016).
Pettegree, Andrew, and Matthew Hall, ‘The Reformation and the book: a reconsideration’, The Historical Journal, 47/4 (2004), pp. 785–808.
Piae Cantiones Ecclesiasticae et scholasticae veterum episcoporum, In Inclyto Regno Sueciae passim vsurpatae, nuper studio viri cuiusdam Reuerendiss: de Ecclesia Dei & Schola Aböensi in Finlandia optimè meriti accuratè mendis correctae, & nunc typis commissae, opera Theoderici Petri Nylandensis. His adiecti sunt aliquot ex Psalmis recentioribus (Greifswald: Augustin Ferber, 1582). USTC 552285. Facs. edn, ed. Einari Marvia, Piae Cantiones Ecclesiasticae et scholasticae veterum episcoporum 1582. Documenta musicae Fennicae, 10. (Helsinki: Edition Fazer, 1967).
Piae Cantiones ecclesiasticae et scholasticae veterum episcoporum olim studio viri cujusdam reverendiss: de ecclesia Dei & schola Aboensi in Finlandia optime meriti accurate a mendis correctae, & typis commissae opera Theodorici Petri Nylandensis. His adiecti sunt aliquot ex psalmis recentioribus (Wisingsborg: Johannes Kankel, 1679). USTC 262339.
Pietikäinen, Sari, and Sirpa Leppänen, ‘Saamelaiset toisin sanoin’, in Joel Kuortti, Mikko Lehtonen, and Olli Löytty (eds.), Kolonialismin jäljet. Keskustat, periferiat ja Suomi (Helsinki: Gaudeamus, 2007).
Pigman, G. W., ‘Versions of Imitation in the Renaissance’, Renaissance Quarterly, 33/1 (1980), pp. 1–32.
Pihlajamaa, Lauri, Tukholman suomalaisen seurakunnan papisto 1533–1999 (Stockholm: Pihlajamaa, 2000).
Piirimäe, Helmut (ed.), Tartu ülikooli ajalugu, I: 1632–1798 (Tallinn: Valgus, 1982).
Pipping, Fredrik Wilhelm, Luettelo Suomeksi präntätyistä kirjoista (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1856).
Pipping, Fredrik Wilhelm, Historiska bidrag till Finlands calendariografi (Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten, 1858).
Pirinen, Hanna, ‘Early Lutheran networks and changes in the furnishings of the Finnish Lutheran parish church’, in Tuomas M. S. Lehtonen and Linda Kaljundi (eds.), Re-forming Texts, Music, and Church Art in the Early Modern North (Amsterdam: Amsterdam University Press, 2016), pp. 287–310. https://doi.org/10.1515/9789048524938-012.
Pirinen, Kauko, Savon historia, II:1: Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534–1617 (Pieksämäki: Kustannuskiila, 1982).
Pirinen, Kauko, ‘Savon keskiaika’, in Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander and Kauko Pirinen, Savon historia, I: Esihistorian vuosituhannet ja keskiaika (Kuopio: Kustannuskiila, 1988), pp. 265–436.
Poel, Dieuwke van der etc., Identity, Intertextuality, and Performance in Early Modern Song Culture (Leiden: Brill, 2016).
Polak, Emil J., Medieval and Renaissance Letter Treatises and Form Letters, 3 vols. (Leiden: Brill, 1992–2015).
Põldmäe, Rudolf, ‘Anton Thor Helle. Esimese eesti piibli tõlkija’, in Vana Tallinn, 4 (Tallinn: Tallinna Ajaloo Selts, 1939).
Põldmäe, Rudolf, Vennastekoguduse kirjandus (Tartu: Ilmamaa, 2011).
Põldvee, Aivar, ‘Uustalu Bengti tundmatu elutee ja elutöö’, in Andres Andresen (ed.), Muinasaja loojangust omariikluse läveni. Pühendusteos Sulev Vahtre 75. sünnipäevaks (Tartu: Ajaloosihtasutus Kleio, 2001), pp. 205–221.
Põldvee, Aivar, Pakri rootslaste kaebused Karl XI-le 1684. aastal. Muutuste aeg Harju- Madise ja Risti kihelkonnas (Keila: Harjumaa Muuseum, 2001).
Põldvee, Aivar, ‘“Lihtsate eestlaste ebausukombed” ja Johann Wolfgang Boecleri tagasitulek. Lisandusi kiriku, kirjanduse ja kommete ajaloole’, in Piret Lotman (ed.), Ajalookirjutaja aeg. Aetas historicorum (Tallinn: Eesti Rahvusraamatukogu, 2008), pp. 141–227.
Põldvee, Aivar, ‘Peasant schools in Estland and Livland during the last quarter of the seventeenth century’, in Kristiina Ross and Pēteris Vanags (eds.), Common Roots of the Latvian and Estonian Literary Languages (Frankfurt am Main: Peter Lang, 2008), pp. 61–99.
Põldvee, Aivar, ‘Eesti “tähesõja” taust ja retoorika’, Keel ja Kirjandus, 8–9 (2009).
Põldvee, Aivar, ‘Lisandusi koolmeister Bengt Adamsoni eluloole’, Haridus, 2 (2010), pp. 41–45.
Põldvee, Aivar, ‘Seventeenth-century Estonian orthography reform, the teaching of reading and the history of ideas’, Trames: Journal of the Humanities and Social Sciences, 15/4 (2011), pp. 365–384.
Põldvee, Aivar, ‘Viis aabitsat ja Forseliuse õppeviis’, in Piret Lotman (ed.), Lugemise kunst. The Art of Reading (Tallinn: Eesti Rahvusraamatukogu, 2011), pp. 60–122.
Põldvee, Aivar, ‘Wennekülla Hans and Estonian church language’, Eesti ja soome-ugri keeleteaduse ajakiri ESUKA. Journal of Estonian and Finno-Ugric Linguistics JEF, 3/1 (2012), pp. 259–278. https://doi.org/10.12697/jeful.2012.3.1.13.
Põldvee, Aivar, ‘Die langsame Reformation: Luthertum, Schrifttum und die estnischen Bauern im 16.–17. Jahrhundert’, Nordost-Archiv, XXII (2014), pp. 56–88.
Põldvee, Aivar, ‘Käsu Hansu kirjad’, Tuna. Ajalookultuuri ajakiri, 21/4 (2018), pp. 85–103.
Põldvee, Aivar, and Kai Tafenau, ‘Emanuel Reger über den Aufbau des livländischen Schulwesens (1708): Transkription und Kommentar’, Forschungen zur baltischen Geschichte, 13 (2018), pp. 121–140.
Pollock, Sheldon I., ‘Cosmopolitan and Vernacular in History’, Public Culture 12/3 (2000), pp. 591–625.
Porthan, Henrik Gabriel, De poësi Fennica (Turku: J. C. Frenckell, 1766–78), tr. Iiro Kajanto, as Suomalaisesta runoudesta (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983).
Prants, Heinrich, ‘“Tarto liina ikulaulu” teisend, Ida-Võrumaa versioonis’, Eesti Kirjandus, 12 (1932), pp. 596–601.
Pursiainen, Terhi, Sigfridus Aronus Forsius. Pohjoismaisen renessanssin astronomi ja luonnonfilosofi. Tutkielma Forsiuksen luonnonfilosofisista katsomuksista, lähteistä ja vaikutteista (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997).
Qvigstad, Just Knud, and Karl Bernhard Wiklund, Bibliographie der Lappischen Litteratur (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1899; repr. Stockholm: Björck & Börjesson, 1978).
Raag, Raimo, ‘Estniska’, in Bo Andersson and Raimo Raag (eds.), Från Nyens skans till Nya Sverige: Språken i det Svenska Riket under 1600-talet (Stockholm: Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademien, 2012), pp. 222–248.
Ramm-Helmsing, Herta von, David Hilchen 1561–1610. Syndikus der Stadt Riga (Poznań: Historische Gesellschaft für Posen, 1936).
Raninen, Sanna, ‘Make Do and Mend: Reworking Liturgical Parchment Manuscripts in Post-Reformation Sweden’, in Giovanni Varelli (ed.), Disiecta Membra Musicae (Berlin: De Gruyter, 2020), pp. 185–203. https://doi.org/10.1515/9783110717884-008.
Rapola, Martti, ‘Raamatunsuomennos kirjakielen normien vakiinnuttajana’, in Martti Rapola etc. (eds.), Suomen kirjallisuus, II: Ruotsin ajan kirjallisuus (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1963), pp. 139–162.
Rasmussen, Siv, ‘Samiske prester i den svenske kirka i tidlig nytid’, in Daniel Lindmark and Olle Sundström (eds.), De historiska relationerna mellan Svenska kyrkan och samerna. En vetenskaplig antologi, I (Skellefteå: Artos & Norma, 2016), pp. 283–314.
Rauch, Georg von, Die Universität Dorpat und das Eindringen der frühen Aufklärung in Livland 1690–1710 (Essen: Essener Verlagsanstalt, 1943).
Raunio, Antti, ‘Luther in Finnish’, Lutheran Quarterly, 30/2 (2016), https://doi.org/10.1353/lut.2016.0046.
Rautio, Pekka: ‘Yllätyslöytö vuodelta 1607: kaksi uutta kirjaa suomeksi’ (7 December 2015), in Uutiset ja tiedotteet (Helsinki: Helsingin yliopisto), https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli-kulttuuri/yllatysloyto-vuodelta-1607-kaksi-uutta-kirjaa-suomeksi, accessed 28 December 2020.
Rehn, Nicolaus Andreae, En lijten Sångebook, huruledes Messan skal hållas, läsas eller siungas, på Lappesko. Stält och sammansatt aff Nicolao Andreae Pastore in Pitha (Stockholm: Ignatius Meurer, 1619). USTC 251342.
Reiman, Villem, ‘Kõige wanem Eesti mehe kiri’, Postimees, 46 (27 February 1893).
Rheen, Samuel, ‘En kortt Relation om Lapparnes Lefwarne och Sedher, wild-Skiepellsser, sampt i många Stycken Grofwe wildfarellsser’ (1671), ed. Phebe Fjellström and Israel Ruong, Berättelser om samerna i 1600-talets Sverige, (Umeå: Skytteanska Samfundet, 1983).
Rhezelius, Haquinus Laurentii (ed.), Någre psalmer, andelige wijsor och lofsonger, vthsatte af Lavrentio Jonae Gestritio past. Hernösand. Och nu med noter affsatte, och aff trycket vthgångne aff Haqvino Lavrentii A. Rhezelio Predikant i Gråmuncka Clöster med egen bekostning (Stockholm: Ignatius Meurer, 1619). USTC 252187.
Rhodomanus, Laurentius, Laurentii Rhodomani Epos manibus Magni Zamoscii. Alia praeterea multa adiecimus eodem pertinentia (Helmstedt: Jakob Lucius (II), 1606). USTC 2027254.
Rimm, Anna-Maria, ‘Herman Sulke’, in Svenskt biografiskt lexikon, http://sok.riksarkivet.se/sbl/artikel/34679, accessed 28 December 2020.
Rivius, Johannes, Oratio de Instituta Illustrissimi Domini, D. Joannis De Zamoyscio, benignissima liberalitate Academia Zamosciana … elaborate studio et diligentia Joannis Rivii, Inspectoris Scholae, Mense Januarii Anno salutiferi partus MDXCV (Riga: Nicolaus Mollyn, 1594). USTC 6910563.
Roberts, Michael, The Early Vasas. A History of Sweden, 1523–1611 (Cambridge: Cambridge University Press, 1968).
Roberts, Michael, Biblical Epic and Rhetorical Paraphrase in Late Antiquity (Liverpool: Francis Cairns, 1985).
Ross, Kristiina, ‘Ülemlaulu tõlkest esimeses eestikeelses Piiblis’, Akadeemia. Eesti kirjanike liidu kuukiri Tartos, 7/1 (1995).
Ross, Kristiina, ‘Translation of Psalms by Georg Müller and Heinrich Stahl’, in Piret Lotman (ed.), Kirik ja kirjasõna Läänemere regioonis 17. sajandil. The Church and Written Word in the Baltic Sea Region in the Seventeenth Century (Tallinn: Eesti Rahvusraamatukogu, 1998).
Ross, Kristiina (ed.), Uue ajastu misjonilingvist. Eduard Ahrens 200 (Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus, 2003).
Ross, Kristiina, ‘Eesti filoloogia sünd ja kirikulaulude tõlked’, Keel ja Kirjandus, 8–9 (2016).
Ross, Kristiina, ‘Linguistic Ideas of the Lutheran Reformation in the Genesis of Literary Estonian’, in Mikko Kauko etc. (eds.), Languages in the Lutheran Reformation: Textual Networks and the Spread of Ideas (Amsterdam: Amsterdam University Press, 2019), pp. 57–77.
Ross, Kristiina, and Ahti Lohk, ‘Words, Forms and Phrases in Estonian Folksongs and Hymns’, Folklore. Electronic Journal of Folklore, 67 (2017). https://doi.org/10.7592/FEJF2017.67.ross_lohk.
Ross, Kristiina and Pēteris Vanags, Common Roots of the Latvian and Estonian Literary Languages (Frankfurt am Main: Peter Lang, 2008).
Rössler, Martin, ‘“Ein neues Lied wir heben an”. Luther als Liedermacher des neu entdeckten Evangeliums’, in Bene Cantate Ei. Festschrift 50 Jahre IAH (Graz: Selbstverlag der I. A. H., 2009).
Rublack, Ulinka, Reformation Europe (Cambridge: Cambridge University Press 2011).
Rudbeck, Gustaf, ‘Några band af Nils bokbindare och hans son Mäster Bengt, Med 4 fig.’, Nordisk tidskrift för bok- och biblioteksväsen, 2 (1915), 265–272.
Rudén, Jan Olof, Music in tablature: A thematic index with source descriptions of music in tablature notation in Sweden (Stockholm: Svenskt Musikhistoriskt Arkiv, 1981).
Ruong, Israel, Samerna i historien och nutiden (4th edn, Stockholm: BonnierFakta, 1982).
Rupprich, Hans, Die deutsche Literatur vom späten Mittelalter bis zum Barock. Erster Teil. Das ausgehende Mittelalter, Humanismus und Renaissance 1370–1520 (2nd edn, München: Beck, 1994).
Rüütel, Ingrid, Eesti uuema rahvalaulu kujunemine (Tartu: Eesti Kirjandusmuuseumi Teaduskirjastus, 2012).
‘Ruuth i Finland nr 125. Adliga ätten Ruuth i Finland nr 125†’ (6 May 2014), in Adelsvapen- Wiki, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ruuth_i_Finland_nr_125#TAB_15, accessed 26 March 2019.
Rwtha, Theodoricus Petri, Carmina gratulatoria in honorem honesti, pii, ac docti iuvenis, Christiani Bartholdi Wiburgensi, cum ei gradus Magisterij Philosophici in Academia Rostochiana VII. Idus Aprilis, à Decano M. Iohanne Posselio, Graecarum literarum Professore celeberrimo, decernereur: Ab amicis Scripta. (Rostock: Stephan Möllemann, 1584). USTC 619370.
Rwtha, Theodoricus Petri, Epithalamivm ad opt. v. doctrina atque virtute praestantem, Dn. Martinum Toumannum, amicum carissimum, sacram coniugij societatem ineuntem cum honestia, pia atq[ue] pudica virgine Anna, Reuerendi & docti viri, Magistri Ioachimi Rucchenij, Pastoris Ecclesiae Gnoiensis, filia carissima. (Rostock: Stephan Möllemann, 1584). USTC 652776.
Rwtha, Theodoricus Petri, Propempticon doctrina, pietate et virtute ornatissimo viro, M. Christiano Bartholdi Wiburgenisi, ex Academia vrbis Rosarum, 12 Iulij. Anni 1584, in patriam discendenti, scriptum à popularibus. (Rostock: Stephan Myliander, 1584). USTC 687548.
Saareste, Albert, and Arno Rafael Cederberg (eds.), Valik eesti kirjakeele vanemaid mälestisi a. 1524–1739 (Tartu: Akadeemiline Emakeele Selts, 1925–31).
Salamnius, Matthias, Ilo-Laulu Jesuxesta (Turku: Johan Winter, 1690), http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2017-00012193.
Salamnius, Matthias, Ilo-Laulu Jesuxesta (Stockholm: [Johan Arvid Carlbohm], 1787).
Saleman, Georg, Heinrich Göseken and Martin Giläus, ‘An- und Vorrede an den günstigen Leser’, in Neu Ehstnisches Gesangbuch, Worinnen die Kirchen-Gesänge Sel. Hn. Lutheri und anderer Gottseligen Männer in die gewöhnliche Melodeyen und gleiche Reimen verfasset sind … (Tallinn: Adolph Simon, 1656). USTC 268083.
Salminen, Tapio, Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika (Vantaa: Vantaan kaupunki, 2013).
Saloheimo, Veijo, Savon historia, II:2: Savo suurvallan valjaissa 1617–1721 (Kuopio: Kustannuskiila, 1990).
Saloheimo, Veijo, ‘Inkerinmaan asutus ja väestö 1618–1700’, in Pekka Nevalainen and Hannes Sihvo (eds.), Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1991), pp. 67–82.
Saloheimo, Veijo, Inkerinmaalta ja Käkisalmen läänistä paenneita vuosina 1618–1655 (Joensuu: Joensuun yliopisto, 1999).
Salu, Herbert, Surmatrummid ja pajupill. Ülestähendusi Tartust Issanda aastal 1704 (Lund: Eesti Kirjanike Kooperatiiv, 1954).
Salve, Kristi, ‘Estnische geistliche Verse’, in Heikki Leskinen, Risto Raittila, and Tõnu Seilenthal (eds.), Congressus Octavus Internationalis Fenno-Ugristarum (Jyväskylä, 1996), pp. 379–383.
Salve, Kristi, and Janika Oras, ‘Veel üks katse mõista värsikesi’, in Janika Oras and Taive Särg (eds.), Regilaulu teisenemised ja piirid (Tartu: Eesti kirjandusmuuseumi Teaduskirjastus, 2014), pp. 9–10.
Same nolmay [sic] catechesis, thet är, wår christeligha hufwud stycken, eller troos articklar medh s.d. Luth. förklarning vppå lappespråk förwendt och aff then edle och wälborne herre, her Johan Skytte, frijherre til Duderoff, herre til Grönsöö, Strömsrum och Elffwesiö, riddare, Sweriges rijkes rådh och general gubernator i Liffland och Ingermanneland, laghman öffuer Norre Finland, sampt Vbsala Academiae cantzler, etc. Bestelt til at tryckias medh eghen omkostnadt. Procurante, O. P. N. (Stockholm: Ignatius Meurer, 1633). USTC 252402.
Sammallahti, Pekka, ‘Olaus Sirma: Kulnasatz niråsam’, in Vesa Guttorm (ed.), Giellačállosat III. Dieđut 1:1998. (Guovdageaidnu: Sámi instituhtta, 1998), pp. 84–95.
Sammallahti, Pekka, The Saami Languages. An Introduction (Kárášjohka: Davvi Girji, 1998).
Samuelson, Jan, ‘Att vinna ärans krona. En 1500-talskvinna skriver om sitt liv’, in Irene Andersson, Kenneth Johansson, and Marie Linstedt Cronberg (eds.), Tid och tillit. En vänbok till Eva Österberg (Stockholm, Atlantis, 2002), pp. 139–163.
Samuelson, Jan, ‘Matthias Steuchius’ (21 October 2014), in Svenskt biografiskt lexikon, 33 (Stockholm: Riksarkivet, 2007–11), https://sok.riksarkivet.se/sbl/artikel/20156.
Samuelson, Jan, Aristokrat eller förädlad bonde? Det svenska frälsets ekonomi, politik och social förbindelser under tiden 1523–1611 (Lund: Lund University Press, 1993).
Sarajas, Annamari, Suomen kansanrunouden tuntemus 1500–1700-lukujen kirjallisuudessa (Porvoo: WSOY, 1956).
Sarv, Mari, Loomiseks loodud. Regivärsimõõt traditsiooniprotsessis (Tartu: Tartu Ülikooli Kirjastus, 2008).
Schalin, Olav D., Kulthistoriska studier till belysande av reformationens genomförande i Finland 4 (Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1946).
Schefferus, Johannes, Joannis Schefferi Argentoratensis Lapponia, Id est, Regionis Lapponum et gentis nova et verissima descriptio. In qua multa de origine, superstitione, sacris magicis, victu, cultu, negotiis Lapponum, item animalium, metallorumque indole quae in terris eorum proveniunt, hactenus incognita. Produntur, [et] eiconibus adjectis cum cura illustrantur (Frankfurt: Christian Wolff, 1673), http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00003187. USTC 2665322.
Schefferus, Johannes, Svecia literata seu descriptis & scriptoris gentis sveciae. Opus postumum (Stockholm: Henric Keyser, 1680).
Schiemann, Theodor, ‘Hilchen, David’, in Allgemeine deutsche Biographie, 12 (Leipzig: Duncker & Humblot, 1880), pp. 394–395.
Schlegel, Bernhard, and Carl Arvid Klingspor, Den med sköldebrev förlänade men ej å Riddarhuset introducerade svenska adelns ättar-taflor (Stockholm: Norstedt, 1875).
Schmedeman, Johan, Kongl. stadgar, förordningar, bref och resolutioner ifrån åhr 1528 in til 1701 (Stockholm: Johan Henric Werner, 1706).
Schneider, Gary, The Culture of Epistolarity: Vernacular Letters and Letter Writing in Early Modern England, 1500–1700 (Newark: University of Delaware Press, 2005).
Schück, H., ‘Våra äldsta psalmböcker’, Samlaren 12 (1891).
Schück, Henrik, and Karl Warburg, Illustrerad Svensk Litteraturhistoria, 2: reformationstiden och stormaktstiden (Stockholm: Hugo Geber, 1927).
Scribner, Robert W., ‘Oral culture and the diffusion of Reformation ideas’, History of European Ideas, 5 (1984), pp. 237–256.
Scribner, Robert, Popular Culture and Popular Movements in Reformation Germany (London and Ronceverte: Hambledon, 1987).
Selart, Anti, ‘Non-German Literacy in Medieval Livonia’, in Marco Mostert and Anna Adamska (eds.), Uses of the Written Word in Medieval Towns: Medieval Urban Literacy, vol. 2 (Turnhout: Brepols, 2014), pp. 37–63.
Seppänen, Paavo, Sulkavan historia, 1: Sulkava vuoteen 1860 (Sulkava: Sulkavan kunta, 1999).
Setälä, E. N., ‘Lappische lieder aus dem XVII:ten jahrhundert’, Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, VIII (1890), pp. 105–118.
Shelford, April, Transforming the Republic of Letters: Pierre-Daniel Huet and European Intellectual Life, 1650–1720 (Rochester: University of Rochester Press, 2007).
Siikala, Anna-Leena, Suomalainen šamanismi – mielikuvien historiaa (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992).
‘Silfversparre nr 99. Adliga och friherrliga ätterna Silfversparre nr 99 och 330’ (16 May 2014), in Adelsvapen-Wiki, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Silfversparre_nr_99#TAB_6, accessed 26 March 2019.
Sivonen, Mika, “Me inkerikot, vatjalaiset ja karjalaiset”. Uskonnollinen integrointi ja ortodoksisen vähemmistön identiteetin rakentuminen Ruotsin Inkerissä 1680–1702 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007).
Sivonen, Mika, ‘Inkerin luterilainen kirkko Ruotsin vallan kautena 1611–1702’, in Jouko Sihvo and Jyrki Paaskoski (eds.), Inkerin kirkon neljä vuosisataa. Kansa, kulttuuri, identiteetti (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015), pp. 17–70.
SKVR: Suomen Kansan Vanhat Runot, various editors (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1908–97), https://skvr.fi/.
Slunga, Nils, ‘Kirkko ja koulu – papisto ja kirkollinen elämä’, in Olof Hederyd and Yrjö Alamäki (eds.): Tornionlaakson historia, II: 1600-luvulta vuoteen 1809 (Tornio: Tornionlaakson kuntien historiakirjatoimikunta, 1993), pp. 280–313.
Snell, Per-Olof, ‘Brottstycken från Torne och Kemi lappmarker. Birkarlar, fogder, lappar, bönder, gränstvister’ (29 March 2013), in Leif Boström (ed.): Släktforskning. Främst från Norr- och Västerbotten. http://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Torne_Kemi_lappmarker.pdf, accessed 26 June 2018.
Snyder, Arnold, ‘Orality, literacy and the study of anabaptism’, Mennonite Quarterly Review, 65 (1991), pp. 371–392.
Sommarström, Hugo, Finland under striderna mellan Sigismund och hertig Karl, I: Klas Flemings tid (Stockholm: Björck och Börjesson, 1935).
Sondrup, Steven P. etc. (eds.), Nordic Literature: A Comparative History, I: Spatial Nodes (Amsterdam and Philadelphia: John Benjamin, 2017).
Spangen, Marte etc., ‘Sámi Histories, Colonialism, and Finland’, Arctic Anthropology 52/2 (2015), pp. 22–36.
Spekke, Arnold, Alt-Riga im Lichte eines humanistischen Lobgedichtes vom Jahre 1595 (Basilius Plinius Encomion Rigae) (Riga: W. F. Häcker, 1927).
Springer, Carl P. E., The Gospel as Epic in Late Antiquity. The Paschale Carmen of Sedulius (Leiden: Brill, 1988).
Stahl, Heinrich, ‘Den Guthertzigen, Christlichen, und Gott liebenden Leser …’, in Hand- vnd Hauszbuches Für die Pfarherren vnd Hauszväter Ehstnischen Fürstenthumbs, Erster Theil, Darinnen der kleine Catechismus D. Martinin Lutheri … (Riga: Gerhard Schröder, 1632). USTC 6910963.
Stahl, Heinrich, Hand- und Hauszbuches Für die Pfarherren und Hauszväter Esthnischen Fürstenthumbs, Ander Theil, Darinnen das Gesangbuch … In Teutscher und Esthnischen Sprache angefertiget … Von M. Henrico Stahlen … (Tallinn: Christoff Reusner der älter, 1637). USTC 6910111.
Steckzén, Birger, Birkarlar och lappar: en studie i birkarleväsendets, lappbefolkningens och skinnhandelns historia (Stockholm: Almqvist & Wiksell, 1964).
Steinmeyer, Elias von (ed.), Die Matrikel der Universität Altdorf, 2 vols. (Würzburg: H. Stürtz, 1912; repr. Nendeln: Kraus, 1980).
Stepanova, Eila, ‘The Register of Karelian Lamenters’, in Asif Agha and Frog (eds.), Registers of Communication (Helsinki: Finnish Literature Society, 2015), pp. 258–274. https://doi.org/10.2307/j.ctvggx2qk.18.
Stille, Åke, ‘Övre Norrlands administrativa historia’, in Gunnar Westin, Sven Ingemar Olofsson, and Åke Stille (eds.) Övre Norrlands Historia, II: Tiden till 1600–1721 (Umeå: Norrbottens och Västerbottens läns landsting, 1965).
Stock, Brian, The Implications of Literacy. Written Language and Models of Interpretations in the 11th and 12th Centuries (Princeton: Princeton University Press, 1983).
Street, Brian V., Literacy in Theory and Practice (Cambridge: Cambridge University Press, 1984).
Sundberg, Anton N., ‘Om den svenska kyrkoreformationen och Upsala möte 1593’, Inbjudningsskrift till jubelfesten och teologie doktors promotionen i Upsala d. 5–7 september 1893 (Uppsala: Berling, 1893).
Sundel, Olof, Kongl. Vitterhets Historie och Antiquitets Academiens handlingar, 9. Stockholm, 1811.
Suokunnas, Seppo & Lempiäinen, Pentti, ‘Kristillisen virren vaiheet’ in Pentti Lempiäinen (ed.), Virsitieto. Käsikirja virsikirjan käyttäjille (Helsinki: Kirjapaja, 1988), pp. 28–32.
Suolahti, Gunnar, Suomen papisto 1600- ja 1700-luvuilla (Porvoo: WSOY, 1919).
Svalenius, Ivan, Rikskansliet i Sverige 1560–1592. Skrifter utgivna av Svenska Riksarkivet, 7 (Stockholm: Svenska Riksarkivet, 1991).
Svenska Akademiens ordbok (1936, digital edn), https://www.saob.se/, accessed 21 March 2019.
Syrjö, Veli-Matti, ‘Stålarm, Arvid’ (6 September 2001), in Kansallisbiografia- verkkojulkaisu (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997–), http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-000257, accessed 12 October 2019.
Takala, Martti, Lex Dei – Lex Politica Dei: Lex Politica Dei -teos ja Kaarle IX:n lainsäädäntö. Diss. Helsinki 1993.
Talivee, Elle-Mari, Kuidas kirjutada linna. Eesti proosa linnamaastik aastail 1877–1903 (Tallinn: Tallinna Ülikool, 2017), pp. 36–40.
Tarkiainen, Viljo, ‘Suomalainen messiadi’ in Viljo Tarkiainen: Piirteitä suomalaisesta kirjallisuudesta (Porvoo: WSOY, 1922).
Tarkka, Lotte, ‘Transformations on Epic Time and Space: Creating the World’s Creation in Kalevala-metric Poetry’, Oral Tradition 11/1(1996), pp. 50–84.
Tarkka, Lotte, Songs of the Border People: Genre, Reflexivity, and Performance in Karelian Oral Poetry (Helsinki: Academia Scientiarum Fennica, 2013).
Tarkoma, Elise, and Riku Jokinen, ‘Yhteiset löydöt’, Bibliophilos, 1 (2016).
Teerijoki, Ilkka, ‘Tornionlaakson asutuskehitys 1600–1809’, in Olof Hederyd and Yrjö Alamäki (eds.): Tornionlaakson historia, II: 1600-luvulta vuoteen 1809 (Tornio: Tornionlaakson kuntien historiakirjatoimikunta, 1993), pp. 11–44.
Then Swenska Psalmboken (Stockholm: Amund Laurentsson, 1572). USTC 300083.
Then Swenska Psalmboken förbättrat och medh flere songer förmerat och Kalendarium, anno 1582. (Stockholm: Anders Torstensson, 1582). USTC 300418.
Then Swenska Psalmboken förbättrat och medh flere Songer förmerat och Calendarium (Stockholm: Andreas Gutterwitz, 1601). USTC 252863.
Then swenska psalmboken, medh flijt öfwerseedt och corrigerat sampt medh notuler öfwer några förnemligha psalmer förbättrat. Item calend; eccles. Anno 1616. (Uppsala: Eskil Mattsson, 1616). USTC 252869.
Timonen, Senni, ‘“She was fulfilled, she was filled by it …”: a Karelian popular song of St Mary and the conception of Christ’, in Lars Boje Mortensen, Tuomas M. S. Lehtonen and Alexandra Bergholm (eds.), The Performance of Christian and Pagan Storyworlds. Non-Canonical Chapters of the History of Nordic Medieval Literature (Turnhout: Brepols, 2013), pp. 389–432.
Timonen, Senni, Minä, tila, tunne. Näkökulmia kalevalamittaiseen kansanlyriikkaan (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004).
Tobias, Gregory, From Many Gods to One: Divine Action in Renaissance Epic (Chicago: University of Chicago Press, 2006).
Toivo, Raisa Maria, ‘Gender Performances in Early Modern Religious Life’, in Elise M. Dermineur, Åsa Karlsson Sjögren, and Virginia Langum (eds.) Revisiting Gender in European History, 1400–1800 (New York: Routledge, 2018), pp. 169–186.
Toivo, Raisa Maria, ‘Reformaatiohistorian ajankohtaisia haasteita’, Historiallinen aikakauskirja, 115/1 (2017), pp. 101–106.
Toivo, Raisa Maria, Faith and Magic in Early Modern Finland (New York: Palgrave Macmillan, 2016). https://doi.org/10.1057/9781137547279.
Tolonen, Mikko etc., ‘A Quantitative Approach to Book-Printing in Sweden and Finland, 1640–1828’, Historical Methods: A Journal of Quantitative and Interdisciplinary History, 52/1 (2019), pp. 57–78, https://doi.org/10.1080/01615440.2018.1526657.
Tornaeus, Johannes, Manuale Lapponicum. Tat lie: braude-kiefe-kirieg joite mij adnestop, nabmatom: … (Stockholm: Henric Keyser, 1648). USTC 252444.
Treumann, Hans, ‘Molleriana. Isikuloolist Georg Mülleri kohta’, Keel ja Kirjandus, 8 (1963).
Tuglas, Friedebert, ‘Käsu Hansu noorus. Katkeid Käsu Hansu kroonikast’, in Friedebert Tuglas, Neli novelli (Tallinn: Perioodika, 1966), pp. 98–125.
Tuppurainen, Erkki, ‘Hemminki Maskulaisen virsikirjaan liittyneet sävelmät’, Hymnos (2005), pp. 53–64.
Tuppurainen, Erkki, ‘Mikael Agricola und das Kirchenlied’, IAH – Bulletin. Publikation der Internationalen Arbeitsgemeinschaft für Hymnologie 35–6 (2007–8) s.l., pp. 435–438.
Tuulentie, Seija, Meidän vähemmistömme: valtaväestön retoriikat saamelaisten oikeuksista käydyissä keskusteluissa (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001).
Tyler, James, ‘Cittern’, Oxford Music Online, https://doi-org.ezproxy.its.uu.se/10.1093/gmo/9781561592630.article.05831, accessed 4 April 2018.
Tyler, James, ‘Mandore’, Oxford Music Online, https://doi-org.ezproxy.its.uu.se/10.1093/gmo/9781561592630.article.45646, accessed 4 April 2018.
Uus Lauluraamat. Kirikus, koolis ja kodus tarwitada (Tallinn: Eestimaa Ew.-Luth. usu Õpetajate Seltsi, 1932).
Väänänen, Kyösti, Herdaminne för Ingermanland, I: Lutherska stiftsstyrelsen, församlingarnas prästerskap och skollärare i Ingermanland under svenska tiden (Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1987).
Väänänen, Kyösti, ‘Kirkko Inkerinmaalla Ruotsin vallan aikana (n. 1581–1704)’, in Pekka Nevalainen and Hannes Sihvo (eds.), Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1991), pp. 83–102.
Väänänen, Kyösti, ‘Finno, Jacobus Petri (noin 1540–1588)’. in Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011–). http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-000649, accessed 26 August 2021.
Väänänen, Kyösti, ‘Georgius Henrici’, in Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011–), http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-000774, accessed 4 April 2019.
Väänänen, Kyösti, ‘Gregorius Martini Teet’, in Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011–), http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-002453, accessed 01 January 2021.
Väänänen, Kyösti, ‘Hemmingius Henrici Maskulainen’, in Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011–), http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-000929, accessed 24 Juli 2021.
Väänänen, Kyösti, ‘Henricus Johannis Tornberg’, in Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011–), http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-002539, accessed 4 April 2019.
Väänänen, Kyösti: ‘Sigfridus Aronus Forsius’, Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011–), http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-000704, accessed 26 August 2021.
Vahtola, Jouko, ‘Tornion Lapin saamelaiset’, in Olof Hederyd and Yrjö Alamäki (eds.): Tornionlaakson historia, I: Jääkaudelta 1600-luvulle, (Tornio: Tornionlaakson kuntien historiakirjatoimikunta, 1991), pp. 257–265.
Vahtre, Sulev, ‘Senitundmatu fakt Käsu Hansu eluloost’, Keel ja Kirjandus, 8/11 (1965), pp. 657–658.
Väinölä, Tauno, ‘Hemminki Maskulaisen virsikirja’, Hymnos (2005), pp. 39–51.
Vallinkoski, Jorma, ‘Milloin Maskun Hemmingin virsikirja ilmestyi?’, in Ramus virens in honorem Aarno Maliniemi (Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen seura, 1952), pp. 396–400.
Valmet, Aino, ‘Käsu Hansu kaebelaul ja selle keelekasutus’, Akadeemia. Eesti kirjanike liidu kuukiri Tartus, 5/1 (1993), pp. 161–173.
Vanhan kirjasuomen sanakirja (Helsinki: Kotus, 2021), http://kaino.kotus.fi/vks.
Vapaavuori, Hannu, Virsilaulu ja heräävä kansallinen kulttuuri-identiteetti Jumalanpalveluksen virsilaulua ja -sävelmistöä koskeva keskustelu Suomessa 1800-luvun puolivälistä vuoteen 1886. Diss. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 173. Helsinki 1997.
Västrik, Ergo-Hart, Vadjalaste ja isurite usundi kirjeldamine keskajast 20. sajandi esimese pooleni. Alliktekstid, representatsioonid ja tõlgendused (Tartu: Tartu Ülikooli Kirjastus, 2007), http://hdl.handle.net/10062/3458.
Veit, Patrice, Kirchenlied in der Reformation Martin Luthers. Eine thematische und semantische Untersuchung (Stuttgart: Steiner, 1986).
Velsker, Mart, ‘About Käsu Hans’, in Jüri Talvet, Arne Merilai, and Sven Vabar (eds.), Estonian Writers Online Dictionary (EWOD), https://sisu.ut.ee/ewod/k/kasuhans, accessed 20 May 2019.
Velsker, Mart, ‘South Estonian literature: a new phenomenon with a centuries-long history’, Interlitteraria, 20/1 (2015), pp. 115–130.
Vestring, Salomo Heinrich, Lexicon estonico germanicum = Eesti-saksa sõnaraamat, ed. and preface by Ellen Kaldjärv (Tartu: Eesti Kirjandusmuuseum, 1998).
Viergutz, Gudrun, ‘Daniel Friderici ja Piae cantiones -kokoelman vuoden 1625 painos’, in Erkki Tuppurainen (ed.), Virsin, lauluin, psalttarein. Juhlakirja Reijo Pajamon 60-vuotispäivänä 17.9.1998 (Kuopio: Sibelius-Akatemia, 1998), pp. 70–81.
Viergutz, Gudrun, Beiträge zur Geschichte des Musikunterrichts an den Gelehrtenschulen der östlichen Ostseeregion im 16. und 17. Jahrhundert (Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2005), http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5165-8.
Viiding, Kristi, Die Dichtung neulateinischer Propemptika an der Academia Gustaviana (Dorpatensis) in den Jahren 1632–1656, Diss. (Tartu: University of Tartu, 2002).
Viiding, Kristi, ‘Salomon Frenzel von Friedenthal – Endstation eines Humanistenschicksals’, in Ludwig Braun (ed.), Album alumnorum. Gualthero Ludwig: Septimum decimum lustrum emenso, dedicatum (Würzburg: Königshausen & Neumann, 2014), pp. 209–227.
Viiding, Kristi, ‘Humanistlik epistolaarkultuur Eesti- ja Liivimaal. Tallinna literaatide kirjad Meibomide kirjakollektsioonis’, in Piret Lotman (ed.), Konfessioon ja kirjakultuur. Confession and the Literary Culture (Tallinn: Eesti Rahvusraamatukogu, 2016), pp. 118–144.
Viiding, Kristi, ‘Das Verhältnis der Reformation und des Humanismus in Est- und Livland im 16. Jahrhundert’, in Heinrich Assel, Johann Anselm Steiger, and Axel E. Walter (eds.), Kulturwirkungen der Reformation in den Metropolen des Ostseeraums (Berlin: de Gruyter, 2017), pp. 843–854.
Viiding, Kristi, ‘Gefährliche Bücher, gefährliche Gattungen, gefährliche Vorlagen: Die Geburt der Satire in Livland’, Book in Context. Renæssanceforum, 15 (2019), pp. 73–99, http://www.renaessanceforum.dk/rf_15_2019.htm.
Viiding, Kristi, ‘Rhetorical strategies in the correspondence of Johannes Caselius to the Livonian humanist David Hilchen’, Acta Comeniana. International Review of Comenius Studies and Early Modern Intellectual History, 33 (2019), pp. 27–45.
Viiding, Kristi, ‘Salomon Frenzels schwere Mission in Riga’, Neulateinisches Jahrbuch. Journal of Neo-Latin Language and Literature, 21 (2019), pp. 329–346.
Viiding, Kristi, ‘Wandel durch Verflechtung, Wandel durch Konflikt. David Hilchen und die literarische Blüte in Riga 1585–1600’, in Martin Klöker (ed.), Literarischer Wandel in der Geschichte der Baltischen Literaturen. (Münster: LIT Verlag, 2020), pp. 49–59.
Viiding, Kristi, Thomas Hoffmann, Hesi Siimets-Gross, and Patryk Sapala (eds.), ‘The Correspondence of David Hilchen’, in Early Modern Letters Online [EMLO], Cultures of Knowledge, http://emlo-portal.bodleian.ox.ac.uk/collections/?catalogue=david-hilchen.
Viiding, Kristi, Hesi Siimets-Gross, Thomas Hoffmann (eds.), Briefe, Recht und Gericht im polnischen Livland am Beispiel von David Hilchen / Letters, Law and Court in Polish Livonia. The Case of David Hilchen (Münster: LIT Verlag, 2022).
Viinamäki, Anna, Hemminki Maskulainen – virsirunoilija, ed. Raija Miikkulainen, (Helsinki: Kotus, 2005), https://kaino.kotus.fi/www/artikkelit/maskulainen/.
Vilkuna, Kustaa H. J., Juomareiden valtakunta. Suomalaisten känni ja kulttuuri 1500–1850 (Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos, 2015).
Vilkuna, Kustaa H. J., Katse menneisyyden ihmiseen (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011).
Virginius, Adrian, ‘Vorrede. Christlicher und geneigter Leser’, in Tarto-Ma Kele Kässi Ramat (Riga: Johann Georg Wilcken, 1691). USTC 268933.
von Bergmann, Benjamin, Die Kalenderunruhen in Riga in den Jahren 1585 bis 1590 (Leipzig: J. F. Hartknoch, 1806).
von Friedenthal, Salomon Frenzel, Sacrificium agni caelestis (Neiße: Reinheckel, 1592). USTC 691916.
von Wilpert, Gero, Deutschbaltische Literaturgeschichte (München: Beck, 2005).
WA: Weimar Ausgabe. Martin Luthers Werke: kritische Gesamtausgabe 35. (Weimar: Hermann Böhlaus Nachfolger, 1923).
Wallace, Peter G., The Long European Reformation (London: Palgrave Macmillan, 2015).
Wallerström, Thomas, Kunglig makt och samiska bosättningsmönster: Studier kring Väinö Tanners vinterbyteori (Oslo: Novus, 2017).
Wande, Erling, ‘Finska’, in Bo Andersson and Raimo Raag (eds.), Från Nyens skans till Nya Sverige: Språken i det Svenska Riket under 1600-talet (Stockholm: Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademien, 2012), pp. 104–121.
Wedow, Christian, Die Rolle des deutschen Luthertums für Schweden zwischen 1600 und 1648. Diss., University of Rostock (2013), https://doi.org/10.18453/rosdok_id00001398, accessed 28 December 2020.
Weikert, Monica 2004, I sjukdom och nöd. Offerkyrkoseden i Sverige från 1600-tal till 1800-tal (Göteborg: Göteborgs universitet, 2004).
Werdenhagen, Johannes, Poëmatum Iuvenilium Pars prima Lyrica Continens, ab Ethnicismo vindicata, et pietati Christianae restituta (Leiden: Abraham Commelinus, 1629). USTC 1011762.
Werdenhagen, Johannes, Varia Poëmata Iuvenilia (Vlissea: Stephan Mylius, 1607).
Weslager, C. A., New Sweden on the Delaware: 1638–1655. A Special Edition for the Swedish American Celebration (Wilmington: The Middle Atlantic Press, 1988).
Widén, Bill, Kristendomsundervisning och nomadliv. Studier i den kyrkliga verksamheten i Lappmarkerna 1740–1809 (Åbo: Åbo Akademi, 1964).
Widenberg, Johanna, Fäderneslandets antikviteter: etnoterritoriella historiebruk och integrationssträvanden i den svenska statsmaktens antikvariska verksamhet ca 1600–1720 (Uppsala: Acta Universitatis Upsaliensis, 2006).
Wieselgren, Greta, ‘B. G. Forselius und die Grundlegung der estnischen Volksschule. Urkunden und Kommentar’, Vetenskapssocieteten i Lund. Årsbok (1942).
Wieselgren, Greta, ‘Johann Fischer – Livlands nye apostel’, Svio-Estonica, 17 (1964), pp. 26–58.
Wieselgren, Per (ed.). Dela-Gardiska archivet, eller, Handlingar ur grefl. Dela-Gardiska bibliotheket på Löberöd (Stockholm: Wieselgren, 1821).
Wiklund, K. B., ‘En kemilapsk text från år 1716’, Le Monde Oriental, VII (1913), pp. 82–96.
Wiklund, K. B., Rounala kyrka (Uppsala: Almqvist & Wiksell, 1916).
Wiklund, K. B., ‘De första lappska böckerna’, Nordisk tidsskrift för bok- och biblioteksväsen, 9 (1922), pp. 13–28.
Williams, Geoffrey C. ‘The Good Lord and his works: A corpus-driven study of collocational resonance’, in Sylviane Granger and Fanny Meunier (eds.), Phraseology: An interdisciplinary perspective (Amsterdam: John Benjamins, 2008), pp. 159–173.
Williams, Gordon, Change and Decline. Roman Literature in the Early Empire (Berkeley: University of California Press, 1978).
Wimmer, Andreas and Nina Glick Schiller, ‘Methodological Nationalism and Beyond: Nation-State Building, Migration and the Social Sciences’, Global Networks 2/4 (2002), pp. 301–334.
Wischmann, Johann, Der Unteutsche Opitz oder Kurze Anleitung zur Lettischen Dicht- Kunst (Riga: Georg Matthias Nöller, 1697). USTC 267583.
Wischmann, Johann, Der Unteutsche Opitz, ed. and commented by Stephan Kessler (Wiesbaden: Harrassowitz, 2008).
Wretö, Tore, Folkvisans upptäckare. Receptionsstudier från Montaigne och Schefferus till Herder (Uppsala: Uppsala universitet, 1984).
Ylikangas, Heikki, ‘Juhana III’ (22 September 2008), in Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997–), http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-000313, accessed 17 June 2019.
Yxi Vähä Suomenkielinen wirsikiria, Suomencocouxis Jumalata kijttä Suomenkielellä, tehty M. Jacobilda Suomalaiselda, ja muild Suomen papeilda. Cunnjalisten herrain Turun Pispan M. Erichin, ja Capitularesten tiedhost ja suosjost, H. Hemmingin Maschun kirckoherran vaevall ja culutuxell, ensin Präntätty Stocholmisa. Mutta nyt Herman Sulkin käskyst, Staffan Myllärin Präntill uudhistettu Rostochis, Vuona jälken Christuxen syndymän 1607 (Rostock: Stephan Möllemann, 1607). Digital copy: urn :nbn:de:bsz:14-db-id4257186705, http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015120321826, accessed 4 July 2022. USTC 2092729.
Yxi Vähä Suomen=kielinen Wirsikiria, suomencocouxis Ju=malata kijttä Suomenkielellä, tehty M. Jacobilda Suoma=laiselda, ja muild Suomen Papeilda. Cunnjalisten Herrain Turun Pispan M. Erichin, ja Capi=tularesten tiedhost ja suosiost, H. Hemmingin Maschun Kirkoherran waivall ja culutuxel. Mutta nyt wastaudest achkerast ylitze catzotu. Präntätty Stockholmis, Ignatius Meurerin waiwal ja culutuxel (Stockholm: Ignatius Meurer, 1630). USTC 252060.
Yxi Vähä Suomen=kielinen Wirsikiria, Suomencocouxis Ju=malata kijttä Suomenkielellä: tehty M. Jacobilda Suoma=laiselda, ja muild Suomen Papeilda. Cunnjalisten Herrain Turun Pispan M. Erichin, ja Capitularisten tie=dhost ja suosiost, H. Hemmingin Ma=schun Kirkoherran waivall ia culutuxel. Mutta nyt wastaudest achkerast ylitze catzottu. Präntätty Stockholmis, Ignatius Meurerin waiwal ia culutuxel (Stockholm: Ignatius Meurer, 1639). (Österreichische Nationalbibliothek.)
Zanders, Ojārs, ‘Nicolaus Mollyn, der erste Rigaer Drucker. Sein Schaffen in Riga von 1588 bis 1625’, in Klaus Garber (ed.), Stadt und Literatur im deutschen Sprachraum der frühen Neuzeit, II (2 vols., Tübingen: Niermeyer, 1998), pp. 786–800.
Zelle, Friedrich, Das älteste lutherische Hausgesangbuch. Färbefaß-Enchiridion 1524 (Göttingen: Vandenhoek & Ruprecht, 1903).
Zemon Davis, Natalie, The Gift in Sixteenth-Century France (Oxford: Oxford University Press, 2001).
Zscharnack, L., and Jannasch, W., ‘Gesangbuch. I. Geschichte und gegenwärtiger Beistand’, in Kurt Galling (ed.), Religion in Geschichte und Gegenwart. Handwörterbuch für Theologie und Religionswissenschaft, 3 (2nd edn, Tübingen: Mohr, 1958).
Zwartjes, Otto, and Even Hovdhaugen (eds.), Missionary Linguistics. Linguistica misionera. Selected Papers from the First International Conference on Missionary Linguistics (Amsterdam: John Benjamin, 2004).